Bronxcast by Rookie Communications Oy

Rami Saarikorpi tunnetaan sekä ravintolayrittäjänä että kuvaajana - ja niitä molempia hän edelleen on. Intohimona on (360-)kuvaaminen, jossa Rami on ollut monella rintamalla edelläkävijä jo pitkään: ilmakuvauksia hän teki ennen kuin sanaa ”drone” oli edes keksitty ja lukuisat ovat kerrat, kun kaivattu härpäke on pitänyt rakentaa itse, kun markkinoilla ei moista ole ollut.

Rami myöntää olevansa sarjainnostuja, mikä tarkoittaa muun muassa sitä, että hän ottaa nopeasti asioita haltuun ja lähtee  testaamaan. Miten tämä soi yhteen yrittäjyyden kanssa - siinä kun on pakko olla myös innostumatta - selviää monen muun asian ohessa tämän timanttisen haastattelun tiimoilta. Pistäpähän häntä kuunnellen!

Aluksi paljastus: markkinointiviestintään saattaa löytyä mielenkiintoisia kulmia, kun utelee asiain laidoista kohderyhmältä itseltään. Niinpä Bronxcastin piinapenkkiin istutettiin Rookien reilut parikymppiset, harkkari Rita ja graafikko Tommi, ja udeltiin, mitä he arvostavat työpaikassa ja mitkä asiat vaikuttavat työnantajan valintaan. Aiheesta kehkeytyi erinomainen keskustelu, kannattaa kuunnella! 

Aluksi faktat pöytään:

• Itä-Suomen työikäinen väestö on vähenemässä nykyisestä noin 25% vuoteen 2030 mennessä.

• Itä-Suomi ei houkuttele työperäisiä maahanmuuttaneita: v. 2021 Suomeen muuttaneista 30 000 ihmisestä vain 790 tuli Pohjois-Savoon ja 788 Pohjois-Karjalaan. (alla kuva tähän liittyen)
• Opiskelijakaupunki Joensuu -selvityksen mukaan kv-opiskelijat jäisivät mielellään Joensuuhun, mutta jääminen on epätodennäköistä, koska opiskeluaikana ei päästä kiinni työmahdollisuuksiin.
• 70% yrittäjistä sanoo osaavasta työvoimasta olevan pulaa.
• Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta työntekijää vuoteen 2029 mennessä, sote-ala 230 000 seuraavan kymmenen vuoden sisällä. 
• Samaan aikaan työikäisten määrä vähentyi 136 000 henkilöllä vuosina 2010-2020. Toisin sanoen: Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat vain maahanmuuton kautta.

Kv-osaajia siis tarvitaan, mutta kuinka saada heidät A) tulemaan ja B) jäämään? Tätä ongelmaa pohtivat ja siihen ratkaisuja kehittävät Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen Senni Pykäläinen ja Virpi Moilanen. Sennin ja Virpin kanssa juteltiin muun muassa, mikä on kielitaidon merkitys kotoutumisessa, miten kv-opiskelijoiden jalka saadaan työpaikan oven väliin jo opiskeluaikana, ymmärretäänkö työpaikoilla mitä kaikkea monimuotoisuus pitää sisällään ja estävätkö asenteet kv-osaajien palkkaamisen?
Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan, kannattaa asettua kuulolle!  

Joensuun Intersporteista parhaiten tunnettu kauppias Jarkko Miinin ei esittelyjä Joensuun hoodeilla tarvitse, mutta harva tuntee Jarkon tarinan: mistä urheilukauppiaan ura 27-vuotiaana alkoi, millaisia vaiheita matkalle mahtuu ja millaisiin fiiliksiin 35-vuotinen kauppiasura päättyy. 

Jarkon kanssa käytiin läpi myös kaupan murrosta ja millä lihaksella Jarkon liikkeet ovat pitäneet pintansa muutosten rytinöissä, miksi Jarkko halusi olla aktiivisesti luottamustehtävissä mukana ja miten puolet vuodesta tien päällä ollut mies sovitti yhteen yrittäjyyden, Kataja Basketin managerin hommat ja perhe-elämän - joka äskettäin sai traagisen käänteen. Paljastuupa lopussa sekin, mistä lempinimi ”Pöpö” juontaa juurensa. 

Vaikka yleensä viittaisi Bronxcastille kintaalla, tämä haastattelu kannattaa kuunnella. 

Jere Penttilä valittiin toukokuun lopussa Joensuun uudeksi kaupunginjohtajaksi. Bronxcast on tapansa mukaan ajan hermolla ja istutti tulevan kyläpäällikön tuoreeltaan piinapenkkiin. Millä mielellä Penttilä ryhtyy toimeen, mitä jäi käteen (ja kasvoiko Jere ihmisenä) pesteistä Riihimäen kaupunginjohtajana ja Keskon aluejohtajana, mitkä ovat isoimmat pähkäiltävät heti kärkeen, millainen Joensuun brändi oli etelän suunnassa ja paljon muuta mielenkiintoista. Sopii myös lomalla kuunneltavaksi! 

Bronxcast kääntyy nyt lepotilaan ja palaa kuulokkeisiin jälleen elokuussa. Kivaa kesää!  

Jos jossain on pelkkiä voittajia, niin yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä. Niinpä molempien osapuolten intresseissä on tätä liittoa vaalia ja tiivistää. Mutta mitä,  miten, kuka ja häh, siitä kertovat Pohjois-Karjalan kauppakamarin projektipäällikkö Liisa Porento ja Karelia ammattikorkeakoulun palveluliiketoiminnan päällikkö Harri Mikkonen. 

Bronxcastissa Liisa ja Harri kertovat muun muassa meneillään olevan Työnantajat koulutuksen tukena -hankkeen löydöksistä, miten yritykset suhtautuvat oppilaitosyhteistyöhön (ja tietävätkö firmat ylipäätään mahdollisuuksista), kuinka oppilaitokset pysyvät vauhdissa mukana, miten yritysten ääni saataisiin kuuluviin jo koulutusten sisältöjä suunniteltaessa ja paljon muuta!

Aihe lienee ajankohtaisempi kuin koskaan, siis korvat hörölle!

Markkinointipalveluiden ostaminen voi olla yhtä hässäkkää ja epäonnistuminen kumppanin valinnassa kallista tai pahimmillaan kohtalokasta. Tässä mini-Bronxcastissa Arttu K. kertoo, miten hän kilpailuttaisi toimistot jos toisella puolen pöytää istuisi.

Digimarkkinoinnissa(kin) pysyvää on vain muutos, ja ettei putoa tyystin kyydistä, tietyistä asioista on syytä pysyä kartalla - myös (ja etenkin) maksajan roolissa olevien. Bronxcastissa Rookien digitaalisen markkinoinnin asiantuntija Tomi Sormunen kertoo, mikä digimarkkinoinnissa on juuri nyt homma nimi. 

Emme kuitenkaan muserra kuulijoitamme yksityiskohtien alle vaan pyrimme maalaamaan myös isoa kuvaa ja että mistä digimarkkinoinnissa on lähdettävä liikkeelle hetken trendeistä riippumatta. Lupaamme siis, että osa keskustelusta on täysin ymmärrettävää! Se on tässä kontekstissa paljon luvattu.   

Kuunnellen pistä! 

Valamis on yksi Joensuun seudun hienoimmista yritystarinoista. Neljä koodaria päätti vuonna 2003 lähteä yrittäjiksi, kun työpaiikka lähti alta, ja nyt Valamis (ent. Arcusys) on lähes 200 ihmisen moneen kertaan palkittu organisaatio, jonka liikevaihdosta yli 98 prosenttia tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.  

Bronxcastissa yksi yrityksen perustajista, toimitusjohtaja Jussi Hurskainen kertaa Valamiksen matkaa, johon 20 vuoden aikana tietysti mahtuu myös mutkia. Perusasiat kuten se, että kun jotain päätetään, sitten ei peruutellla, ovat kuitenkin pysyneet samana ja luoneet vuosien saatossa kulttuurin, jossa ihmisillä on todistettavasti hyvä olla. Tämä tarina kannattaa kuunnella.

Joensuun ravintolaskene sai kolme vuotta sitten uuden tulokkaan, kun Ravintola Filipof avattiin historialliseen Torikatu 10:een. Joensuulaiset ihastuivat miljööseen välittömästi ja vaikka korona kuritti ensimmäisiä vuosia, lunasti Filipov nopeasti paikkansa. 

Sitten varoituksen sana: jos kuka omaa ravintolaa haikailee, näin suoraviivaisia menestystarinat harvoin ovat. Millaisia juonenkäänteitä ravintolayrittäjyyteen sisältyy ja mitä menestyminen vaatii, siitä kertoo meille Filipofin yrittäjä Tiia Tahvanainen.

Tiian kanssa jutellaan muun muassa, miten hän päätyi alalle, miksi Filipovin konsepti on mikä on, onko henkilöstön löytäminen ongelma, pitääkö yrittäjän painaa ympäripyöreää päivää, aikooko - ja voiko - Filipof kasvaa ja onko Joensuussa Tiian mielestä vielä tilaa uusille ravintoloille ja jos on, millaisille? 

Kuuntele ja et syö enää koskaan samoilla silmillä! 

Tietoturva on jatkuvaa hyvisten ja pahisten kilpajuoksua, ja jos suojauksesta löytyy aukko, virtuaalikäkättimeen tulee. Jokaisen it-laitteita käyttävän on siis syytä tietää aiheesta vähintään alkeet, vaikkei tietoturva varsinaisesti toimenkuvaan kuuluisikaan. Tämän oppitunnin Bronxcastin kuuntelijoille antaa Bittiguru Oy:n toimitusjohtaja Ari Hakulinen.

Ari kanssa jutellaan myös GDPR:stä eli tietosuojasta, pilvipalveluihin liittyvästä katoamattomuuden harhaluulosta, evästeasetuksista ja siitä mitä hakkerit juuri nyt haluavat meistä viattomista atk-amatööreistä. 

Kuuntele! Tiedä vaikka säästyt monelta harmilta. 

Sanomalehti Karjalaisen toimittaja-kriitikko Olli Sorjonen ei epäile kertoa näkemystään, olipa kyseessä sitten taideteos liikenteenjakajassa tai illallinen joensuulaisessa ravintolassa. Kritiikki on oma taiteenlajinsa, ja se eittämättä jakaa mielipiteitä - mielipidehän kritiikkikin on, tosin aivan heppoisin perustein mediassa ei niitä jaeta. Millä lihaksella niitä sitten jaetaan, sen kertoo meille Bronxcastissa Olli. 

Ollin kanssa jutellaan myös yleisesti kritiikin syvimmästä olemuksesta ja pohditaan, miksi kyseistä journalismin muotoa voi olla vaikea ymmärtää, missä kulkee laadukkaan kritiikin ja puhtaan ilkeilyn raja, ovatko netin blogipromootiot sekoittaneet puurot ja vellit - ja paljon muuta mielenkiintoista!

Kuuntele ja kritisoi!  

Jos yritys halajaa kasvua, sen on otettava rekrymarkkinointi vakavasti. Tämä tarkoittaa sekä jatkuvaa työnantajamielikuvan rakentamista että yksittäisiä rekrytointikampanjoita. Rookien pöydälle tämä markkinointiviestinnän osa-alue tulee näinä päivinä siinä määrin usein, että kyseessä alkaa olla yksi toimintamme kulmakivistä. 

Näissä merkeissä suutaan paukuttavat Rookien suunnitteluosaston Artut Laakkonen ja Käyhkö. Arttujen vinkit kannattaa kuunnella, vaikka rekry ei olisikaan nyt ajankohtainen tai tämä puoli ei ylipäätään sinun leiviskääsi kuulu - kokonaisuus on nimittäin paljon laajempi kuin äkkiseltään uskoisi. 

Vuonna 1950 perustettu Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö lienee nimenä tuttu kaikille pohjoiskarjalaisille, mutta lopulta harva tietää kenen toimesta, miten ja miksi säätiö toteuttaa tehtäväänsä - ja mikä tuo tehtävä ylipäätään on. Tästä kertoo meille säätiön pitkäaikainen toiminnanjohtaja Satu Kokkonen.

Satun kanssa jutellaan myös muun muassa siitä, miten säätiö eroaa yhdistyksistä, mistä säätiön varat tulevat ja mihin ne menevät, kuka päättää varojen käytöstä, miten säätiömaailma on muuttunut parissakymmenessä vuodessa ja millä euromäärällä säätiö on tänä aikana kulttuuria tukenut (isolla). 

Lisäksi käymme läpi karjalaisuuden syvintä olemusta kuten Satu sen näkee, ja tietysti myös case Jokelaa ja kuinka se leimasi - ja jossain määrin leimaa edelleen - säätiön koko toimintaa.  

Edistä osaltasi karjalaisuutta ja kuuntele!

Maakuntajohtaja Markus Hirvosella on huoli. Pohjois-Karjalan työikäisen väestön ennustetaan vähenevän vuosien 2020-2025 välillä yli 5.000 käsiparilla, mitä ei tuosta vaan paikata - semminkin kun työvoimapula on jo nyt monella alalla yksi suurimmista kasvun esteistä.

Vaan ei pidä jäädä tuleen itkemään vaan pohtia, mitä asialle voisi tehdä. Kuten aina, myös tässä tapauksessa kannattaa lähteä liikkeelle omasta pesästä: miten hoidamme hommat niin, että nuorten ei tarvitse lähteä Pielistä edemmäs kalaan, tai jos on ihan pakko näin toimia, miten pystymme jättämään sellaisen fiiliksen, että kotikulmille houkuttaa kenties hamassa tulevaisuudessa palata. 

Entä sataako työn murros meidän laariin? Ymmärretäänkö saavutettavuuden merkitys? Kuis metsäklusteri?   

Näistä ja monista muista Markuksen kanssa puheltiin, pistä kuunnellen! 

Tämän Bronxcastin julki tullessa on vuoden 2023 eduskuntavaalien varsinaiseen äänestyspäivään aikaa vaivaiset 1,5 viikkoa. Postilaatikot pullistelevat esitteitä, pahvipäät ovat vallanneet teiden varret ja mediatalot Metasta Öllölän Uutisiin hierovat karvaisia käsiään. Mitä tavallinen Jumalaa pelkäävä pakettitalollinen harvemmin ajattelee on, kuinka valtava duuni taustalla on tehty. Tätä puolta valottavat meille eduskuntavaaliehdokkaat Sanna Rissanen ja Timo Väänänen. 

Milloin työ on alkanut, millainen strategia taustalla on, millainen vaalitiimi on mukana (ja miksi), alkaako kuukausien kiertäminen vaatia veronsa, mistä kansa turuilla ja toreilla on huolissaan, lentääkö loka… ja paljon paljon muuta mielenkiintoista! Kuuntele! Ja äänestä! 

Karjalan Heilin päätoimittaja Hanna Käyhkö (ei upeasta sukunimestään huolimatta sukua studioemännälle) on ehtinyt tehdä komean uran toimittajana, ja viimeisimmät kolme vuotta hän on luotsannut Joensuun kaupunkilehteä. Hanna suhtautuu riippumattomaan journalismiin suurella intohimolle ja on kesällä lähdössä vuodeksi Oxfordiin täydentämään osaamistaan. Kenpä olisikaan parempi puhumaan median tulevaisuudesta kuin hän!

Miksi riippumaton media on yksi yhteiskunnan peruspilareista, miten media pitää pintansa kentän sirpaloituessa, onko jokaisen median pakko erikoistua tarjoamaan tiettyä sisältöä tietylle kohderyhmälle, kuinka some on muuttanut pelikenttää ja entäs ne nuoret? Hanna puhuu melkein yhtä hyvin kuin kirjoittaa, kannattaa siis kuunnella ihan jo yleissivistyksellisistä syistä!

Kauppiasyrittäjä Juha Kupiainen on pyörittänyt Joensuun Pilkon Citymarketia jo 20 vuotta, mikä tarkoittaa, että hän hyppäsi hypermarketin puikkoihin kolmekymppisenä. Moinen ihan joka tytöltä/pojalta onnistu, ja Bronxcastissa Juha kertoo, miten se häneltä onnistui.

Millainen koulutus taustalle vaaditaan, missä ja miten Juha hankki tarvittavan kokemuksen, oliko kauppiasura selviö päivästä yksi, mihin CM-kauppias pystyy itse vaikuttamaan ja mihin ei, miksi Pilkon Citymarket on monin tavoin aivan erilainen kuin Joensuun keskustan Citymarket, miten kauppias Kupiainen suhtautuu ruuan verkkokauppaan ja paljon paljon muuta mielenkiintoista kulissien takaa!

Kuuntele ja kauppareissusi ei ole enää koskaan samanlainen!

Erik Tahvanainen ja Atte Solaranta ovat nuoresta iästään (kuinka nuoresta, kuuntele haastis) huolimatta ehtineet kasata kunnioitettavat CV:t. Nyt kaksikko raivaa latua yrittäjinä Konjunktuuri Oy:ssä, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat olennaisena osana henkilöstöpalvelut. Ja ketkäpä olisivatkaan parempia puhumaan oikeanlaisen työntekijän A) löytämisestä B) pitämisestä kuin he, joiden ikätovereiden nopeiden työmarkkinaliikkeiden kanssa työnantajat kautta rantain tuskailevat.

Millä konsteilla ja mistä kanavista Konjunktuuri hakee osaajia, miten varmistetaan että hän on se oikea, entä jos ongelma onkin pito eikä veto, mikä on työnantajaimagon merkitys ja ymmärretäänkö sen tärkeyttä… Ja paljon paljon muuta äärettömän mielenkiintoista 40 minuuttiin pakattuna!

PS. Ensimmäiset 10 minuuttia lämmiteltiin myynnillisillä asioilla, ketä se erityisesti kiinnostaa.

PPS. Studioemäntä Käyhköllä meni rekrymarkkinnoinnista puheen ollen rillit huuruun ja keskustelu sisältää kiroilua. Siitä pahoittelut. Taas.

Hiihtäjänä parhaiten tunnettu Kari Varis perusti hiihtäjäkollegansa Jouni Ratilaisen kanssa Pärnävaaralle hiihdon erikoisliikkeen nimeltään Hiihtokulma Oy, ja Bronxcastin tutkivat journalistit päättivät selvittää, miten ensimmäinen talvi on lähtenyt luistamaan.

Miltä yrittäjyys (Karilla on niitä kaksi muutakin) on maistunut, mitä hyötyä kilpaurheilutaustasta on ollut, voiko rakkaudesta lajiin olla ongelma busineksen lainalaisuuksien näkökulmasta, pelottiko perustaa yritys ystävän kanssa - vanha viisaus kun sanoo, että helpoin tapa tehdä ystävästä ex-ystävä on perustaa yhteinen yritys - ja paljon paljon muuta!

Tuoreeltaan keskustelun kuuntelevat pääsevät lisäksi jännittämään, voittaako Kari sunnuntaina Finlandia-hiihdon 13:nnen kerran, mikä tarkoittaisi myös komeiden viiksien lähtöä. Jännää siis luvassa, kuuntele vaikka hiihtolenkillä!

Ei ole karjalaisuutta ilman ruokaa, mutta kurnivatko vatsat karjalaisen ruokakulttuurin perään myös maamme rajojen ulkopuolella? Vastaus on todistettavasti kyllä, mutta ihan tuosta vaan jonnekin Saksaan Edekan hyllyyn ei hypätä. Miten sinne sitten hypätään, sitä valottaa meille työkseen suomalaisia elintarvikealan yrityksiä ulkomaille auttava Hanne Husso aus Husso Consulting.

Millainen kokonaisuus elintarvikkeiden vienti on, minkä verran homma vaatii nappulaa ja aikaa, mikä on markkinoinnin merkitys (valtava tietysti, toim. paljastus), mikä on ruokamatkailun - aka käänteinen vienti - rooli, missä ovat otollisimmat kv-markkinat, miksi riches are in the niches, mitä tarkoittaa private label ja paljon paljon muuta ryyditettynä tarinoilla elävästä elämästä! Jos syöt, tämä on sinulle!

Pekka Rönkkönen hyppäsi yrittäjäksi käytännössä suoraan koulun penkiltä. Muutamien kokeilujen jälkeen syntyi atFlow, parahiksi keskelle lamaa. Mutta siitä selvittiin ja niin on sen jälkeen selvitty monesta muustakin käänteestä, ja koittipa sekin päivä, että verkkopalveluita rakentava atFlow puhkaisi maagisen miljoonan euron rajan liikevaihdolla mitattuna.

Bronxcastissa Pekka kertoo sekä atFlown että oman tarinansa. Voiko introvertti pärjätä yrittäjänä, miten suu pannaan kun tili on nollilla eikä firmalla ole sen paremmin asiakkaita kuin tietokoneitakaan, mitä on pivotointi isolla P:llä ja pihvinä i:n päällä: mitä tarkoittaa kun kasvetaan asiakkaan kanssa - tästä case-esimerkkinä 15-kertaiseksi kumppanuuden aikana virahtanut Lamnia.

Kuulolle astu, tässä keskustelussa tiivistyy yrittäjyyden syvin olemus!

Kovalla lupauksella tähän vuoteen! Onko artuilla katetta puheilleen selviää vain kuuntelemalla kevätkauden avaus!

Sneak peaks: Miten markkinointia ja viestintää pitää lähestyä, miksi trendien ja hakkerointien perässä juokseminen on typerää ja turhaa, miksi mittaus on kaikki kaikessa ja miten sitä pitäisi lähestyä, miksi luova toteutus on usein jopa tärkeämpi kuin rautainen strategia, miksi taantumassa pitää kääntää hanaa isommalle eikä pienemmälle ja mikä on Rookien neljän osa-alueen palvelukonsepti.

Sisältö on tällä kertaa varsin ammatillista, mutta jos markkinointi kuuluu kuvioon, pistä kuunnellen.

Vauhti-suksivoiteiden tarina yltää yli sadan vuoden päähän ja hyvin luistaa edelleen. Pelkkää alamäkeä maailman kärjessä pysyminen ei ole, vaan vaatii jatkuvaa tutkimusta, tuotekehitystä, markkinointia ja brändäämistä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, siitä kertoo meille Vauhti Speed Oy:n teknologiajohtaja Esa Puukilainen.

Mennäänkö kehitystyössä huippu- vai harrastushiihto edellä (vai molemmat vai kumpikaan), onko ladunavaajan rooli siunaus vai kirous, onko rakkaus lajiin kilpailuetu vai sotkeeko se objektiivisen ajattelun, millaiset jäljet jätti vuoden takainen tehtaan maan tasalle tuhonnut tulipalo ja miten homma on lähtenyt käyntiin uusissa tiloissa Tohmajärvellä… Ja paljonpaljon muuta mielenkiintoista! Voiteilla tai ilman, kuuntele!

Jos henkilön titteli on ”Treemaster”, taustalla täytyy olla joitain jännittävää. Ja toden totta Mika Vanhasen tarina sitä on: Enon koulu lähti mukaan  ympäristöohjelmaan vuonna 1995 ja siitä syntyi idea Environmental Online (Eno) -verkkokoulusta, johon on tähän mennessä osallistunut yli 10.000 koulua 157 maassa ja jonka ansiosta on istutettu kymmeniä miljoonia puita. Se on monta hiilidioksiditonnia se.

Vanhanen vaikuttaa tätä nykyä start-up-maailmassa Treebuddy-palvelun treemasterina. Bronxcastissa Mika kertoo muun muassa, miten hän alan pioneerina näkee yritysten vastuullisuusponnistelut ja voiko vastuullisuudella tehdä kestävästi businesta. Ja paljon muuta mielenkiintoista juuria myöten!

Kuuntele ja paranna maailmaa puu ja Bronxcast kerrallaan!

Muotoilija Heikki Koivurovan CV:ssä komeilee sellaisia firmoja kuin Ponsse, Lappset, Kupilka, Ecoaims ja Flaxwood, mutta itse hän ei moisesta mölyä välitä pitää. Mistä Heikki kuitenkin mielellään puhuu, on rinnakkain tekemisen malli, jossa ideana on kerätä keskeiset asiantuntijat yhteen jo siinä vaiheessa, kun tuote on vasta pilke silmäkulmassa. Kun asioita tekee rinnakkain eikä perinteisellä mallilla peräkkäin, säästetään sekä aikaa että rahaa - usein ratkaisevissa määrin.

Ja koska Koivurova ei höpöttele vaan tekee, tuotteistaa hän parasta aikaa rinnakkain tekemisen mallia Joensuun seudun yrityksille. Bronxcastissa Heikki kertoo, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Lisäksi puhutaan, mitä muotoilija tekee, missä hapessa Suomen maine muotoilumaana on, miten brändi rakentuu hänen näkökulmastaan ja paljonpaljon muuta! Korvat kohti Bronxcastia jotta heilahtaa!

Ken näkee metsän puilta, näkee myös ne lukuisat business-mahdollisuudet, joita metsä tarjoaa esimerkiksi it-sektorille. Meille joensuulaisille tässä ei tietenkään ole mitään uutta, onhan kyseessä sentään Euroopan metsäpääkaupunki!

Mutta onko tittelille katetta? Ollaanko täällä aidosti ytimessä nyt ja tulevaisuudessa, vai onko kyseessä jälleen yksi itse itselle myönnetty kunniamaininta á la mainosala?

Tämän kertoo meille metsäinventoinnin edelläkävijän Arbonaut Ltd:n toimitusjohtaja Tuomo Kauranne! Tuomon kanssa juteltiin myös seuraavista polttavista aiheista: onko kiivaana käyvästä metsätalous vs. luontoarvot -keskustelusta hallaa alan kehittymiselle, kuinka metsäkeskustelu symboloi muutosta jota eletään (myös vaikkapa markkinoinnissa), mikä on kv-osaajien merkitys nyt ja tulevaisuudessa ja saadaanko heitä tänne ja paljon paljon muuta!

Tuomo on vallan mainio tarinankertoja, kannattaa kuunnella haastis jo senkin takia!

Kasimir Sandman on 26 vuoden ikään mennessä ehtinyt toimia yrittäjänä peräti kolmessa eri yrityksessä, joista ensimmäisen puikkoihin outokumpulainen hyppäsi somekinastelun lopputulemana vain 17-vuotiaana.

Millainen korkeakoulu yrittäjyys on ollut, mitä hyppy syvään päähän alaikäisenä opetti, miten nuorukainen mahtui nahkoihinsa kun onnistumisia seurasikin epäonnistuminen, miten Kasimir näkee taipaleensa nyt, synnytäänkö yrittäjäksi ja paljon paljon muuta! On muuten mielenkiintoinen tarina, kannattaa kuunnella!

Sani Leino on valtakunnan ykköspyssyjä - ellei the ykköspyssy - mitä myynnin valmentamiseen tulee. Sani on ollut auttamassa satoja yrityksiä myyntinsä kehittämisessä, joten hän jos joku tietää, mistä kenkä milloinkin puristaa.

Onko kyseessä yksilö- vai tiimilaji, miksi prospektointi on niin tärkeää (ja mitä se edes tarkoittaa),  entä jos myyntimies Mynttinen ei halua käyttää Teamsia, miksi jokaisen myyjän pitää noudattaa samaa pelikirjaa, miksi somen hyödyntäminen myyntityössä on yhä niin tuskaista, miten paljon uudelle myyjälle pitää antaa aikaa… Ja tuossa vasta pintaraapaisu - siis nupit kaakkoon!

Kun käyrät näyttävät kaakkoon, aletaan leikata, ja usein punakynä alkaa raapia ensimmäisenä rivejä pois markkinoinnista. Se on kuulkaas kauhea virhe!

Jottei puolueettomuuttamme asiassa kyseenalaistettaisi, on meillä myös perustelut väitteellemme. Bronxcastissa Rookien suunnittelija-artut Laakkonen ja Käyhkö listaavat viisi syytä, miksi fiksu yritys markkinoi myös taantumassa - ja miten.

Koska olemme kiteyttämisen mestareita, jakso on pituudeltaan alle 20 minuuttia. Eli tämä ehtii kuunnella hyvin autossa kaupan parkkipaikalla puolison suorittaessa asiointitoimenpiteitä.

Joensuun Popmuusikot ry tunnetaan parhaiten Ilosaarirockista, ja siihen toki valtaosa yhdistyksen paukuista meneekin. Mutta on Popparit muutakin, eikä suinkaan ole itsestään selvä asia, että Ilosaarirock on tänä päivänä se instituutio, mikä on - festarin tekemistä kuitenkin yli 50 vuotta on treenattu…

Bronxcastissa Poppareiden toiminnanjohtaja Niina Hattunen kertoo, millainen savotta Ilosaarirockin tekeminen on, millä porukalla rokkia tehdään, miten kauas tulevaisuuteen festarin suunnittelussa on katsottava, mikä on vuosien saatossa muuttunut, millaisen jäljen korona jätti, millainen taloudellinen vaikutus Ilosaarirockilla on Joensuun seudulle, mitä tarkoittaa että Ilosaarirock on kuin yhteiskunta pienoiskoossa… Ja toisinpäin: entä jos Poppareita ei olisi?

On kuulkaas mielenkiintoista, siis kuulkaas!

”Miten kaverista saa entisen kaverin? Perustamalla yhteinen firma!”

Asianajaja Jyrki Piiparinen jos joku tämän tietää. Lukuisissa yrityskaupoissa mukana olleena Piiparinen on nähnyt, kuinka ruusunpunainen alku saattaa muuttua veriseksi väännöksi ja kuukausien neuvottelut kariutua aivan loppumetreillä. Piiparinen onkin oppinut vertaamaan yrityskauppaa ihmissuhteeseen: alussa leiskuu ja kipinöi, mutta vähitellen sukat alkavat haista ja auki jäänyt hammastahnatuubi ärsyttää. Viimeistään siinä vaiheessa hätiin huudetaan yrityskauppaterapeuttia, kuten Piiparinen itseään tituleeraa.

Bronxcastissa Jyrki kertoo myös, miten yrityksen arvo määritetään, millainen yritys on ostajien silmissä houkutteleva (ja toisinpäin) ja miten tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että kannattavillekaan yrityksille ei välttämättä löydy jatkajia. Ja paljon muuta ja mielenkiintoista!

Vaikka et juuri yrityskauppaa olisi hieromassakaan, kannattaa kuunnella Jyrkin haastattelu. Moni vinkki nimittäin pätee suhteeseen kuin suhteeseen.

Mikä tekee hyvän johtajan? Business Joensuun toimitusjohtaja Tomi Haring toimitusjohtaa nyt neljännessä organisaatiossaan, ja jotain on johtamisesta vuosien saatossa hihaan tarttunut. Jopa niin, että johtajuus ja siinä kehittyminen ja sen kehittäminen ovat tulleet Haringille sydämen asiaksi.

Bronxcastissa Tomi kertoo oman näkemyksensä siitä, millainen on hyvä johtaja. Lisäksi jutellaan johtajuuden kuplasta, pitääkö johtaa asioita vai ihmisiä, miten korona vaikeutti johtamista, yrityskulttuurin merkityksestä ja milloin johtajasta tulee kehityksen tulppa. Ja paljon paljon muuta mielenkiintoista! Siis johto seinään ja Bronxcast pyörimään.

Kun Joensuun seudun Facebook-ryhmissä kysellään suosituksia hyvän kiinteistönvälittäjän perään, tuppaa yksi nimi nousemaan aina kärkikahinoihin: Miro Turunen. Tämä herätti myös Bronxcastin mielenkiinnon, semminkin kun Turunen on ollut alalla vasta muutamia vuosia. Eikä savua ilman tulta, Turunen on nimittäin noussut firmansa Huoneistokeskuksen toiseksi kovimmaksi myyjäksi koko valtakunnassa myyntituotoilla mitattuna.

Mitään jäniksiä Turusella ei ole hatussaan vaan hän tekee perusjutut keskimääräistä paremmin: on avoin = kertoo onnistumisten ohella myös epäonnistumista, on tavoitettavissa, palvelee yli odotusten, tekee kauppaa ja… rumpujen pärinää… viestii tästä kaikesta somessa. Ja kas henkilöbrändi on syntynyt!

Vaan antaahan miehen kertoa itse oma tarinansa ja miten arki käytännössä pyörii. Siis kuulolle mars!

Ravintola Kerubi on valtava pala joensuulaisuutta. Hämyisenä rockklubina tunnettu paikka loi nahkansa vuonna 2011, kun se muutti Ilosaareen pitopöydistään tuttuun Karjalantaloon ja alkoi tarjoilla myös ruokaa. Alussa silmiään hieroivat sekä rockkansa että karjalanpaistiväki, mutta lopulta kävi niin, että Kerubissa viihtyivät molemmat.

Kerubi onkin oiva esimerkki siitä, että kun brändi ja identiteetti ovat riittävän vahvat, voi tehdä radikaalejakin muutoksia sieluaan myymättä.

Mutta vihellellen yhtälö ei pelitä, vaan taustalla on valtava määrä työtä. Mitä se käytännössä tarkoittaa, siitä kertoo meille Kerubin (virallisesti Joensuun Töminä Oy) toimitusjohtaja Asko Piiparinen! Vanha rokkikukko itsekin, kuinkas muuten.

Askon kanssa sukelletaan Kerubin historiaan, Askon omaan Joensuun Popmuusikoiden harjoittelijasta alkaneeseen tarinaan, jutellaan mitä korona opetti, miten kilpailutilanne on mullistunut sekä ruoan että livemuusikin suhteen ja paljastetaan, mikä on now and forever Kerubin toiminnan punainen lanka.

Siis luurit päähän, risafarkut jalkaan ja kuulolle!

Annamari Kärki aloitti VisitKarelia Oy:n toimitusjohtajana huhtikuussa. Nyt kun ensimmäinen kesäsesonki on takana, mitkä ovat tuoreen toimitusjohtajan aatokset maakunnan matkailusta näin tuoreeltaan? Ja mitä VisitKarelia ylipäätään tekee?

Entä miten Annamari näkee sen kuuluisan ison kuvan: pitäisikö Pohjois-Karjalan keskittyä tiettyihin teemoihin kuten ruokamatkailuun, miten Kolin vetovoimaa pystytään hyödyntämään vielä paremmin, ovatko palvelumme sillä tasolla, että matkailija lähtee kotimatkalle (sitten kun malttaa) hymyssä suin vain palatakseen heti seuraavalla lomalla, mitä tarkoittaa käytännössä matkailupalvelujen tuotteistus, pitäisikö yhteistyötä viritellä ei vain Pohjois-Karjalan sisällä vaan yli maakuntarajojen?

Ja roppakaupalla muuta mielenkiintoista, siis kuulolle asetu!

Monella meistä on unelmia, jotka toteutuakseen vaativat jonkin sortin yritystoiminnallisia toimenpiteitä. Niin kuin oli Seppäsen Riinalla, joka halusi perustaa baarin, joka olisi kuin jokaisen joensuulaisen yhteinen olohuone. Koska Riina kuuluu siihen porukkaan, joka tekee eikä höpötä, vuonna 2013 näki päivänvalon Surakan Baari.

Alussa näyttikin siltä, että tämäntyyppiselle paikalle tosiaan olisi tilausta. Porukkaa kävi ja kassa kilkatti. Nälkä kasvoi syödessä mutta niin kasvoivat myös kulut. Alkoi valjeta se yritystoiminnan toinen puoli: rahat olivat niin lopussa, että yrittäjä ei pystynyt maksamaan itselleen palkkaa 1,5 vuoteen vaan baarin pyörittämisen oheen piti ottaa toinen työ. Päivät pitenivät ja yöunet lyhenivät. Vuonna 2016 koitti sitten konkurssi, kirjaimellisesti lääkärin määräyksestä.

Nyt kun tapauksesta on kulunut tovi ja ulosottajan piikkikin maksettu, mitkä ovat fiilikset? Mitä kokemuksesta jäi käteen? Mitä Riina olisi tehnyt toisin? Miten elämän tärkeysjärjestys muuttui? Kaduttaako koko homma?

Kuuntele Bronxcast, niin tiedät!

Outokumpu on malliesimerkki siitä, että vaikka maailma muuttuu, eivät asiat itkemällä parane. Miten ne sitten paranevat, siitä kertoo meille Outokummun Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Juuso Hieta. Outokummulla nimittäin tästä on näyttöä, ja voisipa kaupunkia tituleerata jopa teollisen rakennemuutoksen menestystarinaksi. Ainakin outokumpulaiset tituleeraavat.

Juuso ottaa kantaa myös siihen, miksi yritykset menevät minne menevät, kannattaako Pohjois-Karjalan kokoisessa maakunnassa kuntien kamppailla keskenään, miksi markkinointi tontit kärkenä on enempivähempi turhaa ja mikä lopulta on se kaikista suurin asia, että yritykset voivat menestystyä. Se on fiksu jamppa tämä Juuso, siis pistä korva raiteille! Tai miten ikinä Bronxcastista tapaat nauttia.

Lassi Ikonen perusti Joensuun ensimmäisen Subway-ravintolan vuonna 2008 25-vuotiaana untuvikkona. Nyt ravintoloita on jo kolme, ja homma rokkaa.

Subway on maailmanlaajuinen franchising-ketju, mikä tarkoittaa, että ravintoloita vetävät itsenäiset yrittäjät, joilla on tietyt velvoitteet mutta toisaalta myös valmis toimintakonsepti ja ketjun tuki. Mitä se tarkoittaa käytännössä, tukahduttavatko tiukat ketjusäännöt nuoren joensuulaisen luovuuden (vai toisinpäin), millainen tarina Lassin yrittäjäksi ryhtymisen takaa löytyy, miksi alussa meinasi tulla itku, vieläkö yrittäjän löytää tiskin takaa, miksi yhteisön tukeminen on Ikoselle tärkeää ja paljonpaljon muuta mielenkiintoista kaikilla täytteillä!

Kuuntele, leivällä tai ilman!

Vastuullisuus on yritystoiminnassa päivän sana, ja hyvä niin. Osalla villoja on enemmän kuin toisilla, mutta Iivari Mononen Oy:ssä vastuullisuus on ollut toiminnan ytimessä päivästä yksi perustajansa Iivarin verenperintönä. Perheyrityksen puikoissa on nyt jo kolmas sukupolvi ja myös vastuullisuusajattelu on vuosien saatossa päivittynyt koko ajan laajemmin konsernin toimintaa ohjaavaksi voimaksi.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa 220 työntekijän voimin useissa eri maissa toimivassa yrityksessä, sen paljastaa Bronxcastissa toimitusjohtaja Ari Mononen.

Mistä kolmesta osa-alueesta vastuullisuus koostuu, miten arvomaailmat saadaan sovitettua yhteen eri kulttuureissa (vai saadaanko mitenkään), mitkä ovat ensimmäisiä käytännön tekoja, mitä tarkoittaa arvona ”ilomantsilaisuus”, miten Arin mielestä modernit yritysjohtajat kokevat oman vastuunsa - ja paljon paljon muuta übermielenkiintoista!

Siis kuuloluut kaakkoon ja Bronxcastin syyskaudelta korkki auki

Kansan syvät rivit tuntevat Merja Laakkonen kenties parhaiten Yrjö Laakkosen puolisona, mutta hän on vahvasti mukana myös suvun liiketoiminnoissa muun muassa tapahtuma- ja hoivakotipuolella. Bronxcastissa keskitytään jälkimmäiseen, Laakkosten tavoitteena nimittäin on viedä hoivakotien digitalisaatio - ja sitä kautta palvelu - täysin uusille leveysasteille.

Bronxcastissa Merja kertoo, mitä tarkoittaa, että hoivakodin on taivuttava asiakkaiden tarpeisiin (eikä perinteiseen tapaan toisinpäin), miten digitalisaatiolla konkreettisesti pystytään jo tänä päivänä parantamaan sekä työntekijöiden että asukkaiden arkea, miksi yrityksen tähtäin on vuodessa 2029, miten Suomi asemoituu globaalisti ikäihmisten hoidossa ja paljon paljon muuta!

Moni keskustelussa esiin tuleva asia pätee yhtä lailla mihin tahansa pk-yritykseen, siis kuunnellen pistä!