Jarkko Tontti

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjailija Jukka Koskelainen. Koskelainen tunnetaan monipuolisena kirjailijana: runsaasti runoteoksia, esseitä, käännöksiä sekä romaani Café Cosmos. Koskelainen toimii lisäksi Helsingin Sanomain kirjallisuuskriitikkona ja kirjoittamisen opettajana. Aluksi etsimme vastausta kysymykseen kuinka Jukasta tuli Jukka. Tarjoaisiko vuonna 2016 ilmestynyt runoteos Idän ympäriajo vastauksen? Siinä pyöräillään Itä-Helsingin maisemissa pitkin Puotilaa, Mellunmäkeä ja Myllypuroa. Täältäkö kaikki alkoi? 1990-luvulla Koskelainen oli nostamassa Nuori Voima -kulttuurilehteä uuteen kukoistukseen ja julkaisi omat ensimmäiset kirjansa. Miltä ysärin Zeitgeist vaikuttaa nyt 2020-luvulla? Koskelainen on asunut myös Venezuelassa ja kirjoittanut esseekokoelman Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous: Suuren harhan jatkot Latinalaisessa Amerikassa (2004). Monet länsimaiden vasemmistolaiset ihailivat vuonna 1998 valtaan noussutta Hugo Chávezia, jota pidettiin uutena Ernesto Che Guevarana. Paikan päällä tilannetta tarkkaillut Koskelainen näki populistisen vasemmistoregiimin ongelmat alusta alkaen. Esseeteoksessa Rakas rappio (2012) Koskelainen pohtii rappion ideaa nykyajassa ja kulttuurihistoriassa. Menneiden kulta-aikojen haikailu on yhä uudestaan toistuva tapa hahmottaa nykyaikaa ja vaatia muutoksia. Entä onko romaanin Cafe Cosmos eli jäähyväiset runoudelle (2020) päähenkilö Arno kirjailijan alter ego vaiko täysin fiktiivinen luomus? Ja olemmeko menettäneet jotain tärkeää, kun runoilijoina aloittaneet menestysprosaistit Tervo, Hotakainen ja Westö eivät enää kirjoita runoja? Lopussa puhuimme vielä Saksasta. Huhtikuussa 2023 ilmestyy Koskelaisen teos Viisi Matkaa Saksan sieluun, jossa matkaillaan junalla ympäri Saksaa ja pohditaan saksalaisuutta. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija, juristi ja Väestörekisterikeskuksen entinen ylijohtaja Hannu Luntiala. Luntiala tunnetaan useista romaaneistaan ja esimerkiksi jazzmuusikko Juhani Aaltosen elämäkerrasta. Mutta kaikki alkoi runoudesta. Miten ja milloin? Miten Hannu päätyi opiskelemaan juridiikkaa ja miten hänestä sukeutui kirjailija? Entä millaista on ylijohtaa vuosien ajan Väestörekisterikeskusta eli nykyistä Digi- ja väestötietovirastoa kirjallisten intohimojen ohessa? Luntialan vuonna 2007 ilmestynyt romaani Viimeiset viestit rakentuu tekstiviestikeskustelujen ympärille. Sitä on kuvailtu maailman ensimmäiseksi tekstiviestiromaaniksi. Teos oli ehdolla European Book Prizen eli Prix du Livre Européen saajaksi ja se on käännetty usealle kielelle. Vuonna 2008 ilmestynyt In memoriam -romaani puolestaan koostuu kuvitelluista muistokirjoituksista. Identiteettivarkaudesta kertova Petri Vallin toinen elämä ilmestyi syksyllä 2010. Ihmissyöjän päiväkirja vuodelta 2016 kertoo kahden kosovolaisen vaatetäin maahanmuuttotarinan. Rekisteri-romaanissa (2021) pohditaan ihmisen itsemääräämisoikeutta ja sitä estäviä valtarakenteita. Hannu kertoi myös kuolemanpelostaan ja viimeistelyvaiheessa olevasta runokokoelmastaan. Sen teema sivuaa myös kuolemaa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kulttuurihistorian dosentti ja kirjailija Jari Ehrnrooth. Keskustelumme aaltoili Jarin elämänkaaresta yleiseen yhteiskunnan tilan pohdintaan. Miten mielipiteet ja ajattelu ovat muuttuneet vuosikymmenestä toiseen? Nykyään sivistysporvariksi, konservatiiviksi ja oikeistolaiseksi itseään luonnehtiva Jari oli monen muun lailla nuoruudessaan vasemmistolainen. Miksi ja miten siirtyminen vasemmistosta oikeistoon tapahtui? Pohdimme myös yliopistomaailman yleistä vasemmistoilmapiiriä ja sitä, miten se rajoittaa ajattelua. Jari on kirjoituksissaan kritisoinut hyvinvointivaltion ideologiaa. Millä perusteilla? Ja mikä on Jarin vastaehdotus? Pohdimme myös Jarin väitettä koko länsimaisen kulttuurin rapautumisesta ja meitä uhkaavasta sivilisaatioiden konfliktista. Entä mitä mieltä 15-vuotiaana kirkosta eronnut Jari on uskonnosta? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Toni Malminen. Hän on asianajaja, oikeustieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen työelämäprofessori, Professor of Practice. Malminen on harvinainen esimerkki teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhdistämisestä. Hän tutkinut oikeushistoriaa ja oikeusfilosofiaa, mutta toiminut myös liikejuridiikan parissa asianajotehtävissä. Malminen tunnetaan lisäksi aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka ei arkaile ottaa osaa julkiseen keskusteluun myös omaa erikoisalaa laajemmin. Keskustelimme suomalaisesta oikeuskulttuurista Malmisen väitöskirjan aiheen, amerikkalaisen oikeusrealismin, näkökulmasta. Suomessa vallitsee legalismi, luja usko lain kirjaimeen ja juridiikan objektiivisuuteen yleensä. Amerikkalainen oikeusrealismi sen sijaan kiinnitti huomion viranomaisten ja tuomioistuinten ratkaisuihin (law in action). Lainsäädäntö (law in books) on vain todellisen oikeuden raaka-ainetta. Suomalaisissa keskusteluissa ei ole pohdittu esimerkiksi sitä, miten juristien henkilökohtaiset poliittiset kannat ja arvomaailma heijastuvat heidän laintulkintoihinsa. Onko juridiikka vain savuverho vallankäytölle, jota esimerkiksi perusoikeusjuristit harjoittavat ajaen omia päämääriään? Entä koko suomalainen perusoikeuskoneisto? Tuskin missään muualla on vastaavaa järjestelmää, jossa kansanedustajat päättävät perustuslakivaliokunnassa itse säätämiensä lakien perustuslainmukaisuudesta. Järjestelmä siirtää myös huomattavaa valtaa perustuslakiasiantuntijoille, jotka antava lausuntoja lakien perustuslainmukaisuudesta. Heillä on valtaa ilman vastuuta. Olisiko perustuslakituomioistuin ratkaisu? Lopuksi pääsimme oikeasti tärkeisiin asioihin eli kirjoihin ja Marvel-sarjakuviin. Jarkko ja Toni ovat molemmat löytäneet nuoruutensa ja lapsuutensa sarjakuvat uudestaan. Hämmentävä yhteensattuma! https://jarkkotontti.net/ 

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Vesa Haapala. Hän on kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Pistimme kirjallisuuden ajankohtaisuudet pakettiin: Miksi  veronmaksajien pitäisi ylläpitää kirjallisuudentutkimusta? Mikä on  kirjallisuuden ja kirjallisuuden tutkimuksen suhde? Ovatko  woke-ideologia ja identiteettipolitiikka vallanneet yliopiston?  1990-luvulla kirjallisuuspuhe teoretisoitui ja rummutettiin ”tekijän  kuolemaa”. Teokset olivat tärkeitä, ei se, kuka ne on kirjoittanut.  Nykyään kirjallisuutta arvioidaan ja mittaillaan taas tekijän  identiteetin kautta. Onko sananvapaus uhattuna yliopistolla, kun  1970-luvulta tuoksahtava ilmapiiri on palannut? Vesa on juuri saanut valmiiksi tammikuussa 2023 ilmestyvän romaanin Alexis.  Se kertoo ensimmäisestä suomalaisesta ammattikirjailijasta Aleksis  Kivestä eli Alexis Stenvallista. Miten 2000-luvun kirjailija on  onnistunut luiskahtamaan 1800-luvulla eläneen ihmisen nahkoihin? Onko  Kiven surullinen kohtalo murskakritiikkeineen, mielenterveysongelmineen  ja rahavaikeuksineen ainutlaatuinen vai toistuuko se yhä kirjailijoiden  elämässä? Onko suomalaisen romaanikirjallisuuden tragedia se, että  ensimmäinen on yhä paras? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo. Katleenan uusin kirja Journalismin kuolema - Mitä medialle oikein tapahtui? (Tammi 2022) on herättänyt laajaa huomiota. Kirjassa esitetään paljon kriittisiä ja hyvin perusteltuja huomioita suomalaisesta mediasta. Luottamus mediaan on heikentynyt. Media on polarisoitunut ja politisoitunut. Osa toimittajista on pikemminkin aktivisteja kuin puolueettomia journalisteja. Heille hyvyys on tärkeämpää kuin totuus. Onko journalismi lopullisesti rikki? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Wayne State Universityn sosiologian professori, kriminologi Jukka Savolainen. Onko yliopisto rikki? Keskustelimme Yhdysvaltojen ja Suomen yliopistoissa leviävästä woke-kulttuurista ja yleensäkin tieteen politisoitumisesta ja tutkijoiden itsesensuurista. Ajan henkeä vastaan on hankala asettua. Erityisesti puhuimme rikollisuudesta ja sen tutkimisesta. George  Floydin kuolemasta käynnistynyt Black Lives Matter -liikehdintä ulottui Eurooppaan ja Suomeen saakka. Laajalle levinneen uskomuksen mukaan poliisi Yhdysvalloissa toimii rasistisesti. Mutta onko tämä narratiivi kestävä jos katsomme aiheesta tehtyä tutkimusta? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana kirjailija Jani Saxell. Keskustelumme polveili kirjallisuudesta politiikkaan ja sieltä tv-sarjoihin, peleihin, Marvel-sarjakuviin ja elokuviin. Kävimme läpi kirjailijaksi kasvamisen, 2000-luvun alun globalisaatiokriittisen liikehdinnän, Yhdysvallat ja Trumpin nousun, Venäjän nykytilanteen ja Jugoslavian hajoamissodat. Nostalgioimme Stranger Thingsin hengessä 1980-luvun roolipelejä ja scifi-kirjallisuusfandomia, johon koulupoikina osallistuimme omilla pienlehdillämme. TV-sarjojen nousu kulttuurin  eturintamaan puhutti myös, Twin Peaksista se kaikki alkoi ja sen jälkeen 2000-luvun suuret teokset Sopranos, Mad Men, Breaking Bad ja The Wire. Pohdimme Janin vanhoja ja uusia kirjoja. Viimeisimpänä Helsinki Underground (WSOY 2020), vuoden 2047 Kalasataman ekokaupunginosaan  sijoittuva scifi-romaani. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana toimittaja Tuomas Enbuske. Kaksi keski-ikäistä kaljupäätä pisti maailman asiat järjestykseen. Ehdimme pistää pakettiin muun muassa politiikan, talouden, median ja uskonnot. Tuomas, entinen ateisti, suhtautuu kristinuskoon nykyään myönteisesti ja ilmoittautui konservatiiviksi. Jarkko yritti puolustaa John Stuart Millin ja kumppaneiden liberalismia Tuomaan burkelaista konservatiivisuutta vastaan. Totesimme myös, että taiteilijoilta ei pitäisi kysyä mitään. Salman Rushdiestakin ehdimme puhua, ja sananvapaudesta yleensä. Ihan aluksi Jarkko pääsi vihdoinkin avautumaan Tuomaan hänelle tekemästä vääryydestä vuonna 2007. Äntligen! https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin kesäspesiaalin vieraana kuvataitelija Tarmo Paunu. Olemme Pispalassa, Tarmon kotiateljeessa - ja tamperelaisuuden ytimessä. Puhuimme taiteesta, kirjallisuudesta ja maailmasta yleensä. Mukana vahva annos nostalgiaa, kouluvuosista Tampereen Klassillisessa koulussa ja lukiossa. Clasu on kasvattanut paljon kirjailijoita, esimerkiksi Lauri Viidan, Hannu Salaman ja Jouko Turkan. Salama oli myös Tarmon isäpuoli. Mitä jälkiä ihmiseen lapsuudesta ja nuoruudesta jääkään, ja miten se vaikuttaa taiteen tekemiseen? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi tuli Espoon modernin taiteen museon johtaja Pilvi Kalhama. Miten ihmisestä tulee taidemuseon johtaja? Mitä on taiteen portinvartijoiden valta? Pohdimme myös taiteen, politiikan ja talouden suhteita. Taide voi olla kaupungin vetovoimatekijä tai se voi nostaa esille yhteiskunnallisia ongelmia - mutta voiko taide olla myös itseisarvo? Uhkaako identiteettipoliittinen loukkaantumiskulttuuri ja kulttuurisen omimisen kritiikki taiteen vapautta? Miten varautua taidekohuihin? Onko taiteesta sijoituskohteeksi? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Heikki Aittokoski. Toimittajan työn lisäksi hän on kirjoittanut tietokirjoja, viimeksi maailman tilaa luotaavan reportaasitrilogian Narrien laiva (2013), Kuolemantanssi (2016) ja Onnellisten saari (2020). Pohdimme Heikin kanssa journalismia, maailman tilaa, optimismia, pessimismiä, nationalismia ja onnellisuutta. Ja tietysti myös sitä, miten Heikistä tuli Heikki. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana Aki-Mauri Huhtinen. Hän on yleisesikuntaeverstiluutnantti ja Maanpuolustuskorkeakoulun professori ja julkaissut äskettäin yhdessä Kari Laitisen kanssa kirjan Kansallinen turvallisuus murroksessa (Docendo 2021). Upseeriksi Huhtisen tausta on kiinnostava ja poikkeuksellinen. Hän on myös filosofi, väitellyt tohtoriksi eksistenssifilofiasta vuonna 1996. Miten nuoresta sotilaasta tuli filosofi? Keskustelun kuluessa ehdimme pohtia muun muassa Martin Heideggeria ja tulemisen fenomenologiaa, Ukrainaa, Venäjää, koronakriisiä, informaatiovaikuttamista ja tietysti Natoa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui dosentti, valtiosääntöasiantuntija Pauli Rautiainen. Aloitimme katsauksella kuluneeseen kahteen koronavuoteen. Mikä kaikki menikään koronatoimissa pieleen perusoikeuksien kannalta? Hivenen perkasimme Paulin taustaa, hänen on julkisoikeuden lisäksi opiskellut myös taiteentutkimusta, erityisesti teatteritiedettä, sekä yhteiskuntatieteitä. Ei aivan tavanomainen tausta valtiosääntöasiantuntijalle. Siitä siirryimme sujuvasti pohtimaan sananvapauskysymyksiä, erityisesti taiteenvapautta, jota Rautiainen on myös tutkinut. Millä tavalla esimerkiksi yksityisyyden suoja uhkaa taiteen, erityisesti kirjallisuuden vapautta? Lopuksi pääsimme myös woke-tematiikkaan ja cancel-kulttuurin kysymyksiin sananvapauden kannalta. Entä positiivinen erityiskohtelu, onko se lopultakin vain syrjintää vaiko oikeutettua heikommassa asemassa olevien auttamista? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraana eurooppaoikeuden professori Juha Raitio. Pohdimme Juhan kanssa EU:n tilaa ja tulevaisuutta. Miten kävi niin, että 1990-luvun Eurooppa-innostuksesta on saavuttu 2010- ja 2020-lukujen  kriisitunnelmiin? Vai olisiko esimerkiksi Brexit myös mahdollisuus päästä eteenpäin Euroopan integraatiossa, kun hankala jarrumies Britannia poistui? Entä oikeusvaltio, joka on nykyään kaikkien huulilla? Mitä termi tarkalleen ottaen tarkoittaa? Mikä erottaa liberaalin ja illiberaalin demokratian? Entä perus- ja ihmisoikeudet? Suomalaisen perusoikeusjärjestelmän erikoisuus on eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka on kansainvälinen  kummajainen. Kansanedustajat valvovat itse säätämiensä lakien perustuslainmukaisuutta. Olisiko perustuslakituomioistuin parempi ratkaisu? Juha kertoi myös nuoruutensa suomen kielen opinnoista Jyväskylän yliopistossa, jonka myötä mietiskelimme suomen kielen asemaa ja  kielitaidon heikkenemistä. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui sosiologi, VTT, Linda Hart. Keskustelimme Lindan kanssa biologisesta sukupuolesta (sex) ja sukupuoli-identiteetistä tai koetusta sukupuolesta (gender) liittyen erityisesti englanninkielisen maailman viimeaikaisiin keskusteluihin ja kohuihin. Suomessakin on huomattu kirjailija J. K. Rowlingiin kohdistuneet syytökset ’transfobiasta’. Mutta ainakaan vielä en ole Suomessa huomannut juuri mitään filosofi Kathleen Stockin tapauksesta. Hän on, tai oli, Sussexin yliopiston filosofian professori ja lisäksi aktiivinen feministi ja lesbo. Stock on puolustanut näkökulmaa, jonka mukaan biologista sukupuolta ei voida noin vain sivuuttaa, sillä on merkittävä rooli ihmisenä olemisessa. Tämän näkemyksensä takia Stockia on syytetty ’transfobiasta’. Häneen kohdistui työyhteisössä painostusta, lähes koulukiusaamismaista häiriköintiä, johon hän lopulta uupui ja erosi. Britanniassa onkin herättänyt laajaa huomiota ns. gender-kriittisyys. Mediassa on haastateltu lesbonaisia, jotka ovat kertoneet painostuksesta hyväksyä transnaisia kumppaneiksi vastoin heidän omaa tahtoaan. Näitä naisia on syytetty jopa ’seksuaalisesta rasismista’. Mitä on gender-kriittisyys? Entä miksi jotkut biologit eivät uskalla enää puhua julkisuudessa sukupuolesta ollenkaan? Pitääkö olla olemassa tiloja, joihin pääsevät vain biologiset naiset vai onko se syrjintää? Entä transnaiset ja urheilu? Myös tämä aihe on nostattanut kiivaita keskusteluja. Laajemmassa katsannossa kyse on feminismin tulevaisuudesta yleensä. Minulle selvisi keskustelun kuluessa monia asioita. Ymmärsin, että tässäkään asiakokonaisuudessa maailma ei ole mustavalkoinen vaan harmaalla maalataan harmaalle. Ihmettelin myös termiä ’female penis’, johon olen törmännyt. Mikä se on? https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen. Antti on kirjoittanut muun muassa hyvinvoinnista, onnellisuudesta, moraalisista tunteista, rangaistuksen teoriasta ja eriarvoisuudesta. Miten jääkiekkovalmentajan pojasta tuli filosofi? Mikä on filosofin rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa? Voiko moraalifilosofilta kysyä onko tämä tai tuo asia oikein vai väärin? Miksi tutkijat vastaavat usein vain ”jyrkkä ehkä”? Juuri nyt ajankohtainen kysymys ovat rokotukset. Miten pitäisi suhtautua ihmisiin, jotka kieltäytyvät rokotuksista? Pitäisikö rokottamattoman maksaa itse hoitonsa, jos hän sairastuu? Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin kansainvälisissä onnellisuustutkimuksissa. Monesta tämä tuntuu oudolta. Miksi? Ja mitä se onnellisuus oikeastaan on? Entä eriarvoisuus ja tuloerot? Onko Suomessa liian vähän rikkaita? Miten identiteettipolitiikka ja tunnustuksen penääminen omalle viiteryhmälle liittyvät yhdenvertaisuuteen? Ovatko kiintiöt oikeutettuja vai ovatko ne syrjintää? Mitä sanottavaa filosofilla on netin tiedollisista kuplista ja kaikukammioista? Ja mitä tapahtui ilmaisunvapaudelle, miksi sen puolustajat ovat kaikonneet ja vallalla ovat loukkaantumisen kulttuuri ja vihapuhehysteria? Jakaantuvatko ihmiset hyviksiin ja pahiksiin? Keskustelussa vilahtivat myös filosofit Hans-Georg Gadamer ja Jacques Derrida - suopeuden periaate vs. nyrpeyden ja epäluulon periaate somekeskusteluissa. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui valtiosihteeri ja SDP-poliitikko Pilvi Torsti. Pilvi on ollut tärkeässä roolissa oppivelvollisuusikärajan nostamisessa  18-vuoteen. Onko se yksiselitteisesti hyvä asia? Kritiikkiäkin asiasta  on esitetty. Entä sukupuolittunut työelämä, koulumaailmassa ja muualla?  Mitä mieltä siitä pitäisi olla? Ja tietysti puhuimme siitä, miten Pilvistä tuli Pilvi. Sitä kautta päädyimme karjalaiseen sukutaustaan ja evakkouteen. Pohdimme historian jälkiä ja traumoja, niin Suomessa kuin Balkanillakin, joka on Torstille tuttu pitkältä ajalta. Entä politiikka ja demarius? Nykyisen SDP:n kannatus on selvästi alempi kuin Paavo Lipposen aikana 1990-luvulla. Äskettäin Saksassa SPD voitti Olaf Scholzin johdolla. Miksi? Muutama vuosi sitten Britanniassa Jeremy Corbynin Labour kärsi sen sijaan murskaavan tappion. Miksi? Olisiko molemmissa  taustalla se, mitä suomalainen sosialidemokraatti Väinö Tanner sanoi: ”Ei kannata lähteä huutokauppaan kommunistien kanssa, ne tarjoavat aina enemmän”. Jarkko antaa demaripääministeri Sanna Marinille tunnustusta – Tampereen Ilveksen kannattajassa täytyy olla jotain hyvää. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui opettaja ja kolumnisti Arno Kotro. Arno muisteli lapsuuttaan, nuoruuttaan ja opiskeluvuosiaan Helsingin Kruununhaassa. Keskustelimme muun muassa koulumaailmasta, miesten tasa-arvosta, runoudesta ja Arnon salanimikolumneista. Arno paljastaa, miten syntyi yksi viime vuosikymmenten parhaiten myyneistä  runokokoelmista ja miten se päätyi kustannettavaksi. Arno kaipasi kouluihin sivistysihanteita ketteryyden sijaan, ja siinä ohessa Jarkko sai kuulla olevansa sivistysporvari. Missä vaiheessa koulua pitää nuoren erikoistua? Miksi varsinkin poikien lukutaito on heikentynyt rajusti? Onko sillä väliä? Onko luokkayhteiskunta tämän takia palaamassa? Entä minne katosivat kirjahyllyt? Johtuuko poikien lukutaidon romahdus kirjamaailman naisvaltaisuudesta? Helsingin Sanomat esimerkiksi on linjannut, että tärkeintä on saada naisten tarinoita kuuluville ja sillä perusteella valitaan myös arvosteltavat kirjat. Tarvittaisiinko lisää miesopettajia? Vai ovatko miehet lähtökohtaisesti pahiksia, kuten ajan henki meille kertoo? Mediakritiikkiä tasa-arvokysymyksistä pohdimme myös. Ihmettelimme punavihreiden toimittajien tapaa kehystää tasa-arvokysymykset ja maailma yleensä. Sedät äimistelivät kaksoisstandardeja, miehiä saa ja oikeastaakin pitää vihata, muiden ryhmien suhteen on vallalla herkkä loukkaantumiskulttuuri. Lopuksi palasimme kouluun ja tuumiskelimme elämänkatsomustiedon ja  uskonnon opetuksen kummallista tilannetta – ja mitä sille voisi tehdä. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin syksyn ensimmäiseksi vieraaksi saapui toimittaja, tietokirjailija ja valtiotieteen tohtori Kalle Haatanen. Hänet tunnetaan YLEn radio-ohjelmastaan, mutta nyt päästetään Kalle ääneen Kallena. Pitkäveteisyys, arjen runottomuus ja kuolema. Näistäkin puhuimme. Niiden lisäksi muun muassa koronasta, Trumpista, oikeistosta ja vasemmistosta, liberalismista ja identiteettipolitiikasta ja monesta muusta asiasta. Uutisten seuraamisen pakkomielteisyydestä myös. Lopulta pääsimme ironiaan. Sitä huomasimme kaipaavamme nykyajassa, joka on täynnä oikeassaolemista. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin kesävieraaksi saapui latinan lehtori emerita, tietokirjailija ja kääntäjä Maija-Leena Kallela. Hän on osallistunut useiden latinan kielen oppikirjojen tekemiseen ja ollut suomentamassa muun muassa Titus Liviuksen, Senecan ja Petrarcan teoksia. Mitä sanottavaa klassikoilla on 2000-luvun ihmiselle? Miksi ne ovat aina ajankohtaisia vai ovatko? Mitä mieltä Senecasta oli Suomen sodanaikainen pääministeri Edwin Linkomies, joka kirjoitti väitöskirjansakin latinaksi? Minkälainen maailma olisi, jos Hannibal norsuineen olisikin voittanut roomalaiset? Kertovatko Vergiliuksen runot enemmän ihmisenä olemisesta kuin ensilukemalta ehkä vaikuttaa? Jarkko kertoo myös tuntevansa suurta sympatiaa Francesco Petrarcaa kohtaan, koska tämän  isä painosti nuoren miehen opiskelemaan juridiikkaa, vaikka Francescoa kiinnosti enemmän kirjallisuus. https://jarkkotontti.net/

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Sanna Nyqvist. Hän on kirjoittanut kirjallisista väärennöksistä ja plagiaateista ja tuntee erinomaisesti Nobelin kirjallisuuspalkinnon historian. Miksi plagiaattikohuja syntyy tieteessä ja taiteessa koko ajan? Ensimmäiset plagiaattisyytökset singottiin jo antiikissa. Takavuosien yleiseurooppalainen bestseller Ossianin laulut esiteltiin skotlantilaisena kansanrunoutena, mutta runoilija James Macpherson olikin kirjoittanut sen itse. Lukijat eivät välittäneet, teoksesta pidettiin silti. Sepittikö Elias Lönnrot Kalevalan samaa menestyskirjallisuuden mallia toistaen? Jarkko inhoaa Nobelia ja muitakin kirjallisuuspalkintoja. Miksi ihmeessä? Sanna kertoo Nobelin palkinnon taustoja ja historiaa. Muistelemme muun muassa Jean-Claude Arnault -skandaalia. Akatemian jäsenen Alma Frostensonin puoliso oli vuosikymmenten ajan syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja raiskauksiin Ruotsin kulttuuripiireissä. Akatemian jäsenistä monet suojelivat ja puolustelivat häntä loppuun saakka. Koko instituution loppu oli lähellä. Entä saiko F. E. Sillanpää Nobelinsa vain sen takia, että koko maailma sympatisoi Suomea syksyllä 1939? Juhani Aho oli pitkään varteenotettava ehdokas. Hänen palkintonsa jäi saamatta poliittisista syistä, mutta mitä nämä olivat? https://jarkkotontti.net/

Kansanedustaja Juhana Vartiainen on parhaillaan ehdokkaana vuoden 2021 kuntavaaleissa ja samalla ehdolla Helsingin pormestariksi. Politiikastakin puhumme, mutta enemmän kirjallisuudesta ja filosofiasta – ja Juhanasta noin yleensä. Mitä tapahtui Vartiaisten kotona, kun sinne vuonna 1968 kiiri tieto Neuvostoliiton panssarien vyörymisestä Tšekkoslovakiaan? Ja miten siihen reagoi kymmenvuotias Juhana? Paljastuu, että ekonomistina tunnettu Vartiainen onkin kaappifilosofi. Laajat ja perusteelliset yliopisto-opinnot 1970- ja 1980-luvuilla sisälsivät runsaasti teoreettista ja käytännöllistä filosofiaa ja myös muita aineita. Vartiainen tunnetaan Proust-harrastajana. Mutta tuumimme kirjallisuutta laajemminkin. Kadonneen ajan etsijän lisäksi Vartiaisesta kuoriutuu Homeroksen, W. G. Sebaldin ja Moby Dickin fanittaja. Runoilijoista Vartiainen nostaa esiin Inger Christensenin, Celanin ja Rilken. Politiikan suhteen tähtäämme Ranskaan. Mistä löytyisi Suomen Emmanuel Macron? Filosofitaustainen presidentti pyyhkäisi Ranskan politiikan kentän kerralla uusiksi muutama vuosi sitten. Entä mitä yhteistä on kristittyjen munkkien itse-flagellaatiolla eli itseruoskinnalla ja ilmastonmuutoksella? Vartinen paljastaa myös, miksi siirtyi sosiaalidemokraateista Kokoomukseen ja mitä Suomessa pitäisi tehdä, että meistä tulisi enemmän Ruotsin kaltainen maa. https://jarkkotontti.net/

Pekka Sauri on psykologi ja filosofian tohtori, entinen apulaiskaupunginjohtaja, entinen työelämäprofessori, entinen vihreä poliitikko - ja ehkä pian taas poliitikko. Monien yllätykseksi keväällä 2021 Pekka Sauri on jälleen ehdolla kuntavaaleissa. Jaksossa käydään läpi muun muassa legendaarinen Yölinja-ohjelma, vihreän liikkeen syntyvaiheet ja Saurin autofiktiivinen romaani Parempaa kuin seksi. Aloittiko se nykyisen autofiktiivisten romaanien tsunamin? Entä mieltä pitäisi olla Jürgen Habermasin ja Jacques Derridan ajatusten poliittisista vaikutuksista? Jarkko Tontti on tunnetusti entinen vihreä, joka on kovin sanoin kritisoinut vihreitä. Onko nyky-vihreät aivan eri asia kuin Saurin kauan sitten perustama puolue, joka silloin osittain korvasi Suomen puoluekartalta yhä puuttuvan liberaalidemokraattisen puolueen? Ovatko punavihreät uustaistolaiset vallanneet Vihreät? Jarkko Tontti kysyy, Pekka Sauri vastaa.