Loyalistic: Menestystä etsimässä

Kaksipuoleinen business, kuten markkinapaikka, on vaikea saada rakentaa. Pitää saada ostajia, jotta saa myyjiä, mutta myyjiä ei saa, jos ei ole asiakkaita. Varsinainen muna-kana -ongelma siis. Pilviohjelmistojen kauppa, SaaShop on kuitenkin siinä onnistunut, ja laajentunut jo USA:han.

Yli 2500 yritysasiakasta ja 350 softaa on jo vahva merkki menestyksestä.

Miten sitten markkinapaikkabusiness rakennettiin SaaShopin tapauksessa, ja mistä idea sai alkunsa? Siitä kertomassa SaaShopin toinen perustaja Kaj Seeste, ja haastattelijana tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalistic.

Jos markkinapaikkabusineksen käynnistäminen kiinnostaa, tai olet ostamassa tai myymässä SaaS-softaa, kannattaa episodi ehdottomasti kuunnella. Ja jos uran vaihto kiinnostaa, kuulet avoin mieli ja onnekas sattuma toi Kaj Seesteelle eteen mahdollisuuden siirtyä aivan muulta alalta SaaS-yrityksen perustajaksi.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Sympa sai alkunsa perustajasisarusten Keijon ja Tainan isän konsulttityössään käyttämästä osaamisen kartoitustaulukosta. Joulun välipäivinä 2004 syntyi päätös tehdä taulukosta softa. Perustajasisaruksilta ei koko osakepääomaa sukan varresta löytynyt, joten isä lähti mukaan muutamalla tonnilla sijoittajaksi. 

Matkan varrella sijoituksen arvoon on tullut monta nollaa lisää, sillä tänä päivänä Sympalaisia on jo liki 600, toimistojakin kymmenessä maassa. Enää Sympa ei ole perheyritys, sillä 2016 mukaan sijoittajaksi lähti A&D, ja 2020 PSG. Samalla tapahtui osittainen exit.

Aluksi toimitusjohtajan viittaa kantoi siskoksista Taina Sipilä (os. Karjalainen), sitten vastuu lankesi Keijolle, ja nyt Keijo on pääsemässä eroon operatiivisesta vastuusta voiden keskittyä strategiajohtajana tuleviin peliliikkeisiin.

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Sympan toista perustajaa Keijo Karjalaista.

Sympan tarinan lisäksi käydään läpi suurasiakasmyyntiä, HR-järjestelmien tulevaisuutta ja sitä, miksi Sympa ei kerro liikevaihtotietojaan. 

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  

Seuraa:

Keijo Karjalainen

https://www.linkedin.com/in/keijokarjalainen/

Sympa

https://sympa.com/

Antti Pietilä 

Muutosten suunnittelua ja toteutusta helpottava softayritys Howspace on 80 hengellä ja yli 7,5 miljoonan toistuvaislaskutuksella (ARR) Suomi-SaaSin kuumaa ryhmää. Tie menestykseen ei todellakaan ole ollut suoraviivainen, eikä lyhyt, sillä Howspacen historiasta löytyy liki kaikki mahdollinen. 

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Howspacen perustajan ja toimitusjohtajan Ilkka Mäkitalon.

Lopulta tarinassa on kyse kategorian etsinnästä, ja sellaisen luomisesta, sillä voittava brändi on aina kategorian ykkönen. Jos valmista kategoriaa ei voi vallata, on keksittävä oma, ja tehtävä siitä iso. Ei mikään helppo juttu.

Kategorian valinnalla voi maalata itsensä nurkkaan. Senkin Howspace on kokenut. Siksi on hyvin tärkeää, että valitussa tai luodussa kategoriassa on tilaa kasvaa perustajien haluamaan suuntaan.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/kuinka-kategoria-luodaan-vieraana-ilkka-makitalo-howspace

Seuraa:

Yleensä lähdetään liikkeelle kotimaasta ja kansainvälistytään muihin Pohjoismaihin. Tai etsitään edelläkävijämarkkinaa. Ostolaskuautomaatiosofta Dooap päätti kuitenkin toimia toisin. Vaikka softa tehdään Suomessa, valikoitui aloitusmarkkinaksi Yhdysvallat. Ja edelläkävijämarkkinan sijaan maa, joka on ostolaskujen käsittelyssä pikemminkin perässähiihtäjämarkkina. Miksi näin?

Iso markkina on kuitenkin hidas valloittaa, ja breikkaaminen ottaa aikaa. Nyt siinä on kuitenkin onnistuttu ja myynti kasvaa kohisten.

Miten iso USA:n markkina sitten valloitetaan? Parhaat vinkit on yleensä opittavissa sellaisilta, jotka ovat juuri sen tehneet, jolloin neuvot ovat ajankohtaisia ja tuoreessa muistissa. Siksi Dooapin tarina kannattaa kuunnella jos kansainvälistyminen ja erityisesti USA on suunnitelmissa.

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Dooapin markkinointijohtajaa Sari Aapolaa, joka on ollut tarinassa mukana alusta lähtien.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/miten-usan-markkinoille-breikataan-vieraana-sari-aapola-dooap

Seuraa:

Sari Aapola

SaaS- eli pilviohjelmistotuoteyrityksen aloitus on aina jännä paikka. Löydetäänkö tiimi? Saadaanko rahoitusta? Onnistutaanko tuotekehityksessä? Miten tuote otetaan vastaan? Lähteekö markkinointi ja myynti toimimaan? Erityisen jännää se on, jos perustajilla ei ole taustaa softafirmoista lainkaan.

Exolyt tekee TikTok-analytiikkasoftaa. Niinpä perustaja ja toimitusjohtaja Henri Malkki on juuri oikea avaamaan kenelle hurjaan suosioon noussut TikTok oikein sopii ja kuinka TikTokiin lähteneet yritykset ja brändit oikein menestystä mittaavat.

Samalla käydään läpi Exolytin tarinaa, jonka alku on kuin startupien oppikirjasta. Tuote sai alkunsa kahvipöytäkeskustelusta, kun yksi TikTokia harrastanut tiimiläinen oli koodannut omaan käyttöönsä analytiikkatyökalun. Olihan pakko kokeilla, voisiko siitä tulla business. Ensin tehtiin webbisivut, ja kun sivujen kautta tuli hetkessä 4000 ilmoittautumista kokeilujonoon, tiedettiin, että oltiin ison äärellä. Muutama kuukausi myöhemmin webbisivuilla oli vieraillut jo miljoona silmäparia. Mahdollisuuteen oli tartuttava.

Tarinan ensimmäinen oppi onkin kokeilla löytyykö tuoteidealle kysyntää ennen kuin varsinaista kehitystyötä edes aloitetaan.

Suuresta alkuhuumasta huolimatta, Exolyt teki joutui kuitenkin tekemään pivotin, ja suuntaamaan aivan toiseen kohderyhmään, kuin millä alun suosio saatiin aikaiseksi.

Toinen oppi onkin varmistaa, että kiinnostuneilla on myös maksuvalmiutta.

Mutta palataan vielä kysymykseen TikTokista. Kaikesta TikTokin ympärillä pyörivästä kohusta huolimatta lyhyiden vertikaalivideoiden kysyntä kasvaa nopeasti, varovaisimpienkin arvioiden mukaan 10 kertaiseksi lähivuosina. TikTokin lisäksi peliin ovat lähteneet YouTube Shorts, Instagram Reels, LinkedIn ja Facebook.

Kuluttajabrändien lisäksi yhä useammat B2B-yritykset ovat löytäneet mahdollisuuden. Yrityksen omat sisällöt menestyvät kuitenkin harvoin isosti. Sen sijaan olennaista on saada vaikuttajat ja muut sisällöntuottajat tekemään yrityksen tavoitteita tukevaa sisältöä. Kaupallinen yhteistyö on yksi keino, mutta paljon tapahtuu myös vapaaehtoisesti. Tämän kaiken mittaaminen on yksi Exolytin kantavista ideoista.

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä keskustelee Exolytin perustajan ja toimitusjohtajan, Henri Malkin kanssa TikTokista ja Exolytin tarinasta.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/kenelle-tiktok-sopii-ja-miten-menestysta-mitataan-vieraana-henri-malkki-exolyt

Seuraa:

Miten softayrityksen strategia muuttuu kansainvälistymisen kynnyksellä, kun softaa on aiemmin myyty raudan kanssa? Systam tekee digitaalista vierailijahallintaa, eli kaikkia niitä toimintoja, joita toimistoissa ja teollisuuslaitoksissa tarvitaan vierailijoiden vastaanottamiseen - puhutaanpa sitten tilavarauksista, itsepalvelupäätteistä tai vieraiden turvallisuusperehdytyksistä. Se on kokonaisratkaisu ja olennainen osa kiinteistöjen henkilö- ja tietoturvallisuutta, tuottavuutta sekä asiakaskokemusta.

Vuonna 2006 perustettu Systam on kasvanut kotimaassa liki 2:n miljoonan ARR:n (toistuvaislaskutuksen) ja 18:n hengen yritykseksi. Nyt edessä on kansainvälistyminen, mutta minkälaisia haasteita siihen tuovat muun muassa dedikoidut itsepalvelupäätteet. Ratkaisu, joka on ollut asiakkaille helppo Suomessa, tuokin kansainvälistymiseen omat haasteensa.

Systamin tarinasta ja kansainvälistymisen haasteista sekä mahdollisuuksista on podcastissa keskustelemassa yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Anssi Tamminen. Haastattelijana toimii tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja toimitusjohtaja sekä SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  

Seuraa:

Anssi Tamminen
https://www.linkedin.com/in/anssi-tamminen/

Systam

Taksiala on ollut viime vuosina kovassa murroksessa Suomessa ja maailmalla. Uberit ja appit ovat muuttaneet alaa samalla kun kilpailua on vapautettu. Korona ja Ukrainan sota toivat kurittivat alaa. Ensin katosi kyydit, sitten nousivat polttoainekustannukset. 

Meille useimmille tuttu taksiliikenne on kuitenkin vain pieni osa alan myynnistä. Suurimman osan kyydeistä maksaa kunnat, hyvinvointialueet ja Kela. 

Tästä osa on ryhmäliikennettä, kuten koulu- ja invakuljetuksia, joita suomalainen Intoit Oy on Movit-sovelluksella optimoimassa.

Perinteisesti ryhmäliikenteen tilauksia on optimoitu Excelillä tai kynällä ja paperilla. Ajojärjestely on haastavaa, sillä ryhmäliikenteessä asiakkaita ovat lapset, vammaiset ja vanhukset, joita ei yksinkertaisesti voi jättää noutamatta sovittuun aikaan. Tilauksia tulee monia kanavia pitkin, ja tavallisia taksikeikkojakin pitäisi samoilla autoilla väleissa ajaa. 

Movit yhdistää tilaajan, ajojärjestelijän, kuskin, kyytiläiset ja taloushallinnon sujuvaksi kokonaisuudeksi, jossa kaikki voittavat.

Suomessa on jo saatu merkittävä markkinaosuus, ja nyt ollaan mullistamassa Britannian taksimarkkinoita, jossa paikoin käytettään vielä faksia ryhmäliikenteen tilauksissa.

Miten sitten kahden serkun 2005 perustama Savolaiset Solutions löysi sattumalta taksialan ja menestyksen? Ja millaista on rakentaa menestystä nichejen nichessä, sillä kun taksiala on jo itsessään niche-markkina, on ryhmäliikenne jo nichejen niche? Entä mitä oppeja kansainvälistymisen alkutaipaleelta on jakaa?

Taksiliikenteestä ja Movitin tarinasta podcastissa on turisemassa Intoit Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja Lauri Savolainen, haastattelijana tuttuun tapaan Loyalistic Oy:n Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kun digimarkkinoinnista on kyse, olemme tottuneet luottamaan suuriin pääasiassa amerikkalaisiin some- ja hakujätteihin, myös natiivimainonnassa.

Nyt haastaja tulee Suomesta.

Natiivimainosalusta Readpeak kasvaa ja kansainvälistyy kovaa vauhtia. Liikevaihtoa kertyy jo liki 8 miljoonaa. 70% vuosikasvu on erittäin kova saavutus samalla kun markkina alla sukeltaa. Menestysmalli on löytynyt ja uusi markkina saadaan kannattavaksi ja seuraavaa rahoittamaan jo alle vuodessa.

Tarinan tekee mielenkiintoiseksi se, ettei perustaja Tomas Forsbäckillä ollut taustaa sen paremmin busineksestä, tekistä kuin mainosmarkkinoista. Miten sitten ummikko voi onnistua? Ja tekemällä asiat vieläpä alan näkökulmasta väärin.

Sattumalta juuri se on luonut pohjan epäreilulle kilpailuedulle digijättien natiivialustoihin verrattuna: enemmän mainostuloja medialle, edullisempia tuloksia brändille ja paremmin osuvaa sisältöä lukijalle. Eikä nyt puhuta prosenteista vaan sadoista prosenteista.

Mitä sitten natiivimainonta on? Sisällön maksettua nostamista median uutisvirtaan. Kun avaat digilehden aamulla, uutisvirrassa on mainos-merkinnällä brändien tuottamia juttuja. Mediat käyttävät Readpeakin alustaa natiivi-inventaarin myymiseen. Brändit ostavan sen kautta näkyvyyttä tuottamalleen sisällölle. Ja tekoäly optimoi rajallisen inventaarin käytön tehokkaasti: kiinnostavampaa sisältöä lukijoille.

Menestyksen löytäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa.

Kuulemme kuinka Forsbäck joutui matkalla irtisanomaan viimeisenkin työntekijän ja mietti oliko se nyt tässä?

Tai kuinka softakehityskumppani deletoi lähdekoodit ja yritti rahastaa palauttamisella.

Tai kuinka myyntivetoinen malli osoittautuikin isoksi virheeksi ja digimalli taas menestykseksi.

Ja missä Readpeak jo olisikaan, jos maailmalle olisi lähdetty heti, tai ainakin selvästi aikaisemmin.

Episodin tarinoihin kätkeytyy monta jokaiselle tärkeää oppia ja epätavallistakin startup-viisautta.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa (linkit alla).

Onko metaverse internetin seuraava klondike? Vieraana Juha Holkkola, Fusionlayer

Tiedätkö mikä on metaverse? Sanotaan, että metaverse on internetin seuraava vaihe ja suurten mahdollisuuksien klondike. Metaverse ei kuitenkaan ole Metaksi nimensä muuttanut Facebook, eikä VR-lasit, vaan todella paljon muuta.

Monimutkaisesta nimestään huolimatta Metaverse ei kuitenkaan ole nörttien valtakuntaa, vaan jopa internetiä suurempi murros ihan tavallisille reaalimaailman yrityksille.

Mitä business-mahdollisuuksia metaverse sitten avaa? Entä mikä on Gallin laki ja kuinka se liittyy mahdollisuuksien hyödyntämiseen?

Aiheesta Antti Pietilän kanssa keskustelemassa metaversen mahdollistavaa verkkoteknologiaa erityisesti operaattoreille tekevän Fusionlayerin toimitusjohtaja Juha Holkkola.

Käymme läpi myös Fusionlayerin tarinaa, sillä se linkittyy tiiviisti suomalaisen ohjelmistoalan tarinaan. Fusionlayer on aikanaan Nixusta irronnut ohjelmistoyritys. Nixu taas sai alkunsa 1988 kun Suomeen tuli internet, ja nimensä Otaniemen tietotekniikan labrasta. Haastattelupäivänä pörssilistatusta Nixusta oli tehty ostotarjous. Jos Nixu sai alkunsa internetin ensimmäisestä vaiheesta, rakentaa Fusionlayer tulevaisuuttaan internetin seuraavan vaiheen, metaversen varaan 35 patentin turvin ja 50% vuosikasvun voimalla. Asiakkaat ovat luonnollisesti pääosin ulkomailla.

Jos haluat ymmärtää mistä metaversessä on kyse, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa ja miten se muuttaa sinunkin toimialaa. Kutsumme sinut mukaan rakentamaan suomalaista metaverse-klusteria!

Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/onko-metaverse-internetin-seuraava-klondike-vieraana-juha-holkkola-fusionlayer

Juha Holkkola

Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti.

Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. Nyt ei siis puhuta liiketoiminnan integraatiosta, vaan IT:n omien sekä kumppanien järjestelmien välillä. Ollaan siis tekemässä IT-palvelutuotannon teollista vallankumousta. Siitä episodissa kertomassa ONEiO:n toimitusjohtaja Juha Berghäll.

Tiimissä on nyt 55 henkeä jolla toistuvaislaskutusta syntyy neljä miljoonaa euroa. Vallankumousta vauhdittaakseen ONEiO sai huhtikuussa 2022 7,2 miljoonaa rahoitusta.

Kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa. Onpahan ONEiO:n integraatiopalvelu on löytänyt tiensä jo mm. Bayerin globaalin yli miljardin IT-ulkoistuksen viestiytimeksi ja mahdollistajaksi.

Perinteisesti IT:n omien palvelutuotannossa käytettävien järjestelmien ja kumppanien vastaavien välisten integraatioiden toteutus on ollut hidasta käsityötä. Järjestelmien rajapinnat eli API:t on yleensä heikosti toteutettuja ja dokumentoituja, jälkiajatuksena syntyneitä. Ja softien kehittyessä rajapinnatkin elävät. Toimivat integraatiot menevät rikki, tai järjestelmähäiriöt sotkevat dataliikenteen. Niinpä toteutukset ja ylläpito ovat harvoin yksinkertaisia.

Kun kumppaneita on lisäksi monesti tapana kilpailuttaa ja vaihtaakin kolmen vuoden välein, lennossa, on hitaat integraatioprojektit myrkkyä palvelutuotannon laadulle, sujuvuudelle ja tehokkuudelle kummankin osapuolen näkökulmasta.

Näitä integraatio-ongelmia ONEiO lähti vuonna 2011 ratkaisemaan.

Matkan varrella on tehty monia vääriä oletuksia, ja jouduttu oppirahoja maksamaan. Uskottiin esimerkiksi, että asiakkaat haluavat helppokäyttöisempää aidon itsepalvelun mahdollistavaa ns. Product Led Growth (PLG) henkistä tuotetta, kun he itse asiassa halusivat itsepalvelun sijaan enemmän palvelua. Se taas vei yrityksen integraatiopalveluiden tarjoamiseen mielenkiintoisella, SaaS-yritykselle poikkeavalla mallilla.

Tarina ei luonnollisesti ole ihan näin yksinkertainen, mutta siitä lisää episodissa.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Vilkas Groupin verkkokauppaohjelmistolla pyörii yli 2000 verkkokauppaa Suomessa ja Ruotsissa. Toimitusjohtaja Markku Korkiakoski onkin oikea henkilö kertomaan missä Suomen verkkokauppaskene nyt menee ja miten verkkokaupassa menestytään, onhan hänellä itselläänkin 7 verkkokauppaa. Käymme myös läpi Vilkas Groupin tarinaa.

Vuonna 1995 aloittanut Vilkas Group on liki yhtä vanha kuin suomalainen verkkokauppaskene. Aluksi verkkokauppoja tehtiin ns. pitkästä tavarasta. Nykyään Vilkkaalla on myös  tarjolla saas-palveluita, joiden avulla kauppias voi perustaa verkkokaupan helposti ja nopeasti. Suomalaiseksi SaaS-yritykseksi Vilkas on menestynyt mainiosti tehden vajaa 3 miljoonaa liikevaihtoa 25 hengen tiimillä. Vilkkaan verkkokaupoilla myydään vuodessa yli 350 miljoonalla eurolla.

Markku Korkiakoski innostui verkkokaupasta yliopistossa ja hyppäsi Vilkkaaseen mukaan aivan alkuvuosina. Verkkokauppa, verkkokauppiaat ovat siis tulleet tutuiksi, myös omien verkkokauppojen kautta.

Aloitetaan puhumalla verkkokaupan tilasta Suomessa. Kuinka verkkokauppa on kehittynyt? Miten korona-kasvu näkyi, entä miltä korona-krapula nyt tuntuu?

Puhutaan sitten verkkokaupan pullonkauloista, eli mikä jarruttaa suomalaisten verkkokauppiaiden menestystä?

Mitä osaamista tarvitaan? Mihin verkkokaupat kompastuvat? Ja mitkä ovatkaan suomalaisen verkkokaupan menestytarinoita?

Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät harvoin. Korkeat logistiikkakulut ovatkin yksi kansainvälistymisen esteistä, mutta kyllä nekin on onnistuttu ylittämään.

Entä millainen on ollut Vilkas Groupin tarina? Mitä SaaS-busineksestä on opittu, entä kansainvälistymisestä?

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Jos saan veikata, et ole kuullutkaan Nordhealthista. Eivät ole useimmat suomalaiset SaaS-asiantuntijat, VC:t tai analyytikotkaan. Kuitenkin Nordhealth on yksi menestyksekkäimmistä suomalaista SaaS-yrityksistä yli 400 työntekijällä. Nordhealth on listattu Oslon pörssiin ja sai listautumisen yhteydessä 120 miljoonaa rahoitusta.

Kun tapasin perustajan Janne Huttusen joitakin vuosia sitten, oli firman nimi vielä Finnish Net Solutions. “Kysyin mitä puuhaatte?” Sain vastaukseksi “Eläinlääkäreille toiminnanohjausta”. Aika nicheä, ajattelin. Ja juuri siksi et olekaan firmasta kuullut, mutta eläinlääkärit ovat.

Tarina alkaa marraskuusta 2001 kun aikaisemmin freelance-yhteistyötä tehneet Janne Huttunen ja kolmekymmentä vuotta vanhempi Paavo Tuovinen päättävät perustaa firman ja tehdä kotisivuja asiakkaille. Samalla liikeidealla taisi tuolloin aloittaa satoja yrityksiä.

Matkan varrella tehtiin yhtä jos toista, asiakkaiden ongelmia ratkaisten. Tarjottiin vaikkapa Pohjois-Savossa nettiyhteyksiä Wifin yli. Eräässä projektissa piti sitten integroida verkkosivut eläinlääkärisoftaan, ja mentiin siis juttelemaan softan tekijän kanssa kuinka integraatio saataisiin tehtyä. Softan tekijällä alkoi eläkeikä lähestyä, ja kahvia juodessa tuli kysyttyä, haluaisiko tekijä ehkä myydä softan. Ja näin sattumalta löytyi tulevaisuuden fokus.

Softasta tehtiin webbiversio ja sitä lähdettiin kauppaamaan toistuvaislaskutuksen toivossa. SaaSista ei vielä osattu puhua. Vuosien työllä saatiin Suomi valloitettua ja kansainvälistyminen aloitettiin Virosta. Ei tainnut olla konsultteja neuvomassa.

Mutta pieni niche on juurikin tarinan juoni. Tiukka fokus helpottaa asiakashankintaa kun tiedetään missä halutaan olla esillä.

Virossa opittiin kansainvälistymistä ja sitä jatkettiin Ruotsiin, UK:hon, Italiaan, Espanjaan ja nyt jo menestyksekkäästi Yhdysvaltoihin, tulorahoituksen turvin. Nettisivubusineksistä luovuttiin vasta 2018.

Kun Paavo Tuovisella alkoi vuorostaan eläkeikä häämöttämään, sai Janne kiinnostavan puhelun, ja samalla löytyi uusi vetäjä ja pääomistaja. Paavo pääsi irtautumaan, ja Janne löysi uudeksi yhtiökumppaniksi Charles MacBainin.

Nyt oltiin jo hyvässä vauhdissa kansainvälistymisessä, ja uuden pääomistajan myötä vauhti vain kasvoi. Lähdettiin listautumaan ja hakemaan rahoitusta kasvua kiihdyttämään. Ja tulosta näyttää syntyvän.

Nyt tiedät lyhyen version, mutta varsinaiset tarinan opit ja menestyksen salaisuudet saat kuuntelemalla koko podcast-haastattelun YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Paavo Beckman näki Piilaaksossa asuessaan kuinka aktiivisesti siellä toimivat yhdysvaltalaiset korporaatiot etsivät startupeja ja kasvuyrityksiä. Kotimaahan palattuaan havainnosta syntyi tutkimusyritys Catapult International, ja sen osaamisen pohjalta SaaS-tuote Innopipe.ai. Vaikka Innopipe on vasta julkaistu, on maailmalta asiakkaiksi saatu Mercedes-Benziä ja Continentalia, kotimaisia Wärtsilää, Konecranesia ja Fortumia unohtamatta.

Tässä episodissa puhutaan siis miten korporaatiot löytävät mielenkiintoisia startupeja ja kasvuyrityksiä, ja toisinpäin. Sekä kuinka tutkimus- ja konsulttiyrityksestä synnytetään softayritys. Sekä kuinka korporaatioille myydään. Unohtamatta toki vieraan omaa uratarinaa.

Korporaatioille startupien ja kasvuyritysten etsiminen on usein osa innovaatiotoimintaa, parhaat ideat ja osaaminen kun yleensä syntyvät muualla kuin jäykissä korporaatioissa. Kun sopiva kumppani on löytynyt, yhteistyö voi ottaa monta muotoa, asiakkuudesta, kumppanuuden kautta rahoittamiseen ja yrityskauppaan. Nopea pitää kuitenkin olla, sillä startupin kiinnostus voi kadota nopeasti kasvun myötä.

Startupeille ja kasvuyrityksille taas korporaatio voi avata suuria mahdollisuuksia. Tutkaan on kuitenkin vaikea päästä, eikä ulkopuolelta usein edes arvaa, missä suuryrityksessä on meneillään juuri oikeanlainen hanke. Puhutaan siis myös siitä, miten tutkaan päästään.

Lisäksi puhutaan siitä, miten tutkimusyrityksestä synnytetään softayritys.

Ja kuinka korporaatioille oikein myydään. Esimerkiksi Innopipe on tunnistanut Euroopassa 52 341 potentiaalista kontaktia. Miten tuo markkina löydettiin ja kuinka sitä otetaan haltuun.

Lopuksi käydään läpi Paavo Beckmanin tarinaa. Miten epäonnistunut rockmuusikko ja kommunisti päätyivät perustamaan yrityksen, ja päätyivät sattuman kautta Piilaakson isoihin pöytiin. Ja mikä toi miehen takaisin Suomeen?

Kuuntele tämänkertainen Menestystä Etsimässä podcastin episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Yrityksen digitaalisen selkarangan muodostaa liiketoimintajärjestelmät, useimmiten ERP eli toiminnanohjausjärjestelmä tärkeimpänä. Mitä sitten pitäisi tietää softatoimittajien liiketoimintamalleista näinkin tärkeää järjestelmää hankittaessa?

Kaupalliset mallit on ehkä vielä ymmärrettäviä, mutta jos kisassa on avoimeen lähdekoodiin uskovia toimittajia, mennään usein luulon puolelle.

Monet yritysjärjestelmistä perustuvat yrityksen omille palvelimille tai yksityiseen pilveen asennettavista lisenssipohjaisista nk. on premises ratkaisuista, joissa maksetaan lisenssistä, ylläpidosta ja käyttöönottoon liittyvistä palveluista. Pilviohjelmistojen eli nk. SaaS-softien osalta maksetaan käytöstä. Avoimen lähdekoodiin (open source) perustuvissa ratkaisuissa ei välttämättä makseta itse softasta, vaan kaikesta muusta, ja välillä myös itse softasta. Avoin kun ei välttämättä ole ilmaista.

Yritysjärjestelmä on aina iso, kriittinen ja pitkäaikainen hankinta. Niinpä kumppani ja ratkaisu on valittava huolella.

Toimittajan on pysyttävä elinvoimaisena, ja kustannukset järkevinä myös liiketoiminnan muuttuessa. Parhaan valinnan ja onnistuneen neuvottelun kannalta toimittajan liiketoimintalogiikka on hyvä ymmärtää.

Ja juuri niistä tässä episodissa puhutaan, kun Antti Pietilä saa vieraakseen Avoin.Systems Oy:n tuoreen toimitusjohtajan sekä Software Finland ry:n* hallituksen puheenjohtajan Pekka Walkaman.

Vaikka Walkama uudessa tehtävässään astuu avoimen lähdekoodin puolelle, on hänellä taustallaan pitkä ura lisenssi- ja pilviohjelmistomalleilla toimivan yritysjärjestelmätoimittajan johtamisesta, sekä softa-alan edunvalvojan näköalapaikalta muista alan liiketoimintamalleista. Podcasting isäntä, Antti Pietilä, on Software Finland ry:n hallituksen jäsen ja vetää sen SaaS Finland toimintaa.

*Software Finland ry: Ohjelmisto- ja e-business ry (ent. Ohjelmistoyrittäjät ry) on päättänyt vaihtaa nimekseen Software Finland ry, mutta nimeä ei ole vielä tätä kirjoitettaessa hyväksytty PRH:ssa.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Tässä podcast-episodissa syvennytään integraatioiden maailmaan ja kovaan vauhtiin päässeen Frendsin kasvutarinaan kun Loyalisticin Antti Pietilä saa vieraaksi Antti Toivasen Frendsiltä.

IT:tä ei enää yritetä rakentaa monoliittien varaan, vaan moderni IT muodostuu kasvavasta joukosta yritys-, yksikkö- ja osastotason järjestelmiä, sovelluksia sekä pilvipalveluita, ja löytyypä monelta soppaan vielä viime vuosituhannelta periytyneitä “höyrykoneita”, joiden yli prosessit rakennetaan integraatioiden avulla. Integraatioiden rakentamisen täytyy olla helppoa, mutta monipuolista, ja niiden valvonnan ja ylläpidon tehokasta. Ketteryys ja luotettavuus ovat valttia myös integraatioiden maailmassa.

Integraatioiden toteutuksessa käytetään usein integraatioalustaa, kuten suomalaisen Frendsin enterprise integration Platform-as-a-Service (eiPaaS) ratkaisua.

FRont-End Dialup Systemiksi alunperin kutsutusta järjestelmä on tänään jäljellä vain nimeksi otettu Frends-lyhenne. Itse järjestelmä on moneen kertaan nahkansa matkalla luonut. Pitkä matka on soittomodeemeista enterprise iPaaSiin tehty.

Näyttää, että Frends on lopulta osunut kultasuoneen, sillä kasvu on nyt lätkämailan lapaakin jyrkempää. Menestys ei kuitenkaan ole tullut nopeasti, sillä alkava vuosi on samalla Frendsin 30:nes.

Pitkä on myös ollut podcast-vieraan, Antti Toivasen, Frends-ura, sillä se alkaa 25 vuotta sitten freelance-koodaajana, ja on siitä jatkunut liki kaikkien toimintojen yli miehen mielestä tärkeimpään, eli markkinointiin. Nykyisin Chief Storyteller-tittelillä häärivä Antti vetää Frendsin markkinointia, mutta tuntee tuotteen, firman ja integraatiomaailman kuin omat taskunsa. Tarjolla onkin harvinaisen syvää ja monipuolista näkemystä. Tarkkakorvainen löytää episodista myös muutaman menestyksen salaisuuden.

Kuuntele episodi, niin tiedät missä integraatioiden maailmassa mennään, miten ne ovat kilpailuetu ja tutustut samalla Frendsiin, josta tulet varmasti kuulemaan vielä paljon lisää.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Jatkossa jokainen yritys on softayritys, väittää Harvard Business Review. Mutta millaista on softabusineksen rakentaminen teollisuuden tarkastuspalveluiden yhteyteen 40 000 työntekijän DEKRAssa, kun idea ei synny pääkonttorissa, vaan suomalaisessa tytäryhtiössä? Ja kuinka muut maat saadaan tuotetta myymään? Millaista tukea, ja toisaalta haastetta on edessä niin lähiorganisaatiolta, kuin pääkonttorin väeltäkin?

Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksenä toimivan DEKRAn tarina alkaa Saksasta autokatsastuksista vuonna 1925 Stuttgartissa, ja on sieltä levinnyt ympäri maailmaa erilaisiin muihinkin tarkastuspalveluihin yltäen 3 miljardin liikevaihtoon. VALTO360 softabusineksen tarina taas alkaa vuonna 2018 Suomesta.

Episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen DEKRAn VALTO360 tuotteesta ja sen myynnistä vastaavan Timo Juholan.

Kuuntele episodi, niin tiedät, mitä on edessä, jos teidän yrityksessä päätettäisiin lähteä softabusinekseen, tai pikemminkin kun päätös lopulta ennemmin tai myöhemmin tulee.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Seuraa:

Timo Juhola

Hyvä myyjä osaa sovittaa lähestymistavan ja puheen prospektin piirteiden ja persoonallisuuden mukaan. Tällöin menestymisen mahdollisuudet ovat. Savolaisille on myytävä eri tavalla kuin hämäläisille.

Mutta entä kun sovittaminen pitäisi tehdä jo ennen kun kohdetta on tavattu. Miten viesti ja lähestymistapa silloin personoidaan?

Traitspotter arvioi prospektien piirteet ja persoonallisuuden heidän digitaalisen jalanjäljen perusteella niin, että myynti- tai markkinointiviesti voidaan jo lähtökohtaisesti vastaanottajan tyyliin sopivaksi.

Tässä episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen Traitspotterin perustajan, sarjayrittäjä Jani Karhusen, ja keskustelussa on prospektin digitaalinen jalanjälki ja sen hyödyntymäminen kontaktoinnin räätälöinnissä. Samalla puhutaan yrittäjyydestä laajemminkin, onhan Traitspotter jo Karhusen 13. yritys! Ja tietenkin Jyväskylän poikkeuksellisesta SaaS-keskittymästä.

Kuuntele episodi, jos haluat tietää mitä digitaalinen jalanjälki kertoo persoonallisuudesta, ja kuinka sen avulla myyntiä ja markkinointia voi tehdä tehokkaammin. Lopulta asian voi yksinkertaistaa introvertteihin ja ekstrovertteihin, ja jo niiden mukaan jaottelemalla, menestyminen on huomattavasti parempaa.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Kaiken digin keskellä, puhelin on edelleen tärkeimpiä käyttöliittymiä yrityksiin ja asiakkaisiin. Ei siis ole yhdentekevää millainen asiakaskokemus puhelimessa syntyy. Samalla puhelin on osa, mielellään saumatonta monikanavaisuutta. Pallon olisi pysyttävä hallussa samalla kun asiakas hyppii puhelimen, chatin, sähköpostin ja pikaviestimien välillä. Oman haasteena yrityksille tuo vielä etätyö. Pitäisi osata tunnistaa, onko työntekijä vapaana, vai esimerkiksi Teams-palaverissa.

Jokainen meistä on päätynyt kiukun partaalle yrittäessään asioida puhelimella. Valitsemaan loputtomista numerovaihtoehdoista oikeaa haaraa. Joutuen pitkän odotuksen ja pomputtelun jälkeen kuolleeseen haaraan, ja aloittamaan rumban alusta. Kuuntelemaan samaa kauheaa odotusmusiikkia kuukaudesta toiseen. Ihmetellen, pitääkö asiakkaan tosiaan hallita yrityksen organisaatiokaavio saadakseen asiansa hoidettua.

Mitä sitten pitää laittaa kuntoon? Kuinka myynti ja asiakaspalvelu viritetään sisääntuleviin puheluihin? Entä kuinka asiakkaiden tavoittamisesta tehdään helpompaa? Ja mitä muita keinoja asiakaskokemuksen parantamiseen löytyykään?

Episodin aiheena on siis asiakaskokemus puhelimessa ja sen parantaminen, kun Antti Pietilä saa vieraakseen Line Carrierin toimitusjohtajan Niko Tarjasalon.

Line Carrier jo 15 miljoonan liikevaihdon ylittänyt operaattori ja ohjelmistotalo. Mistä tarina sai alkunsa? Entä miten kovat kasvutavoitteet on tarkoitus saavuttaa?

Ja kuten konseptiin kuuluu, käymme läpi myös Niko Tarjasalon matkaa Line Carrierin toimitusjohtajaksi.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Ja kokeile sen jälkeen oman yrityksesi asiakaskokemusta puhelimitse kuin olisit ulkopuolinen.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Suomesta ponnistaa poikkeuksellisen paljon menestyneitä kyselysoftayrityksiä, kymmenkunta. Kilpailua siis riittää. Kuitenkin kaikki ovat oman nurkkansa löytäneet. Samalla kotimaan markkina on ollut monelle kahle. Kun pienellä kotimarkkinalla ei ole varaa fokusoida liikaa, pian myydäänkin kaikkea kaikillle. Kansainvälistymiseen tarvitaan kuitenkin terävää fokusta: niche, jossa voidaan olla paras.

Miten yritykset sitten löytävät tuotteelleen oman nurkkansa ja hakevat tietä kansainväliseenkin menestykseen?

Tätä kysymystä lähestytään episodissa suomalaisen kyselysoftamarkkinan ja Surveypalin esimerkin viitoittamana kun Antti Pietilä saa vieraakseen Surveypalin toimitusjohtajan Kalle Reunasen.

Samalla kuullaan myös kuinka valuuttadiileristä tuli konsultti, ja kokeneesta konsultista vahingossa asiakkaan toimitusjohtaja.

Meille uutisjunkeille on myös tervettä kuulla kuinka Kalle Reunanen on jo vuosia menestynyt lukematta uutisia.

Perehdy kanssamme kyselysoftien evoluutioon, selviytymiseen kilpaillulla markkinalla ja siitä kasvupolun löytämiseen. Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Uudet teknologiat muuttavat pelikenttää. Web 2.0:sta ollaan siirtymässä Web 3.0:aan, keskitetystä kohti hajautettua niin teknologisesti kuin organisaatioissakin. Lohkoketjut, mikromaksut, hajautetut organisaatiot, tokenomia… Uusi maailma tulvii uusia käsitteitä, ja mahdollisuuksia.

Onko alkamassa kryptovaluutoiden kaltainen kultarynnäkkö, vai onko kyseessä vain teknologiauskovaisten märkä uni?

Entä mitä käy organisaatioille ja johtamiselle hajautettujen autonomisten organisaatioiden haasteessa?

Mistä Web 3.0:ssa tai Web3:sessa, oikein on kyse? Ja missä business? Siitä episodissa opastamassa Web3 -konsulttitalo TX:n toimitusjohtaja Jarmo Suoranta ja haastattelijana tuttuun tapaan Loyalisticin Antti Pietilä. Jotain markkinasta kertoo se, että suomalaisen TX:n päämarkkina on Yhdysvallat. Sieltä ne uudet ideat, rohkeiden pääomasijoittajien tukemana usein valtaavat lopulta maailman. Nyt kannattaa olla hereillä.

Jos siis haet menestyksen avaimia, kannattaa episodi kuunnella, ettei tämäkin mahdollisuus mene ohi. Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Mitä odottaa kun SaaS-startupin perustaa?

Ennen isoa menestystä moni suomalainen SaaS-yritys joutuu kulkemaan pitkän korpivaelluksen. Jääkiekkomailan kasvukäyrää tavoiteltaessa on syytä muistaa, että ennen lapaa on pitkä varsi kuljettavana. Näin on myös riskienhallintasovellus Graniten tapauksessa.

Teppo Kattilakoski näki teekkarina tarpeen riskienhallinnan helpottamiseksi, ja Granite syntyi suurin odotuksin vuonna 2005. Nopeaa kasvua ei kuitenkaan kovasta yrittämisestä saatu syntymään. Monta kiveä on matkan varrella käännetty. Maltillista kasvua sen sijaan on työvoittona saatu, ja nyt alkaa näyttämään, että avaimet nopeaan kasvuun olisi löytymässä. Tässä kohtaan onkin herkullista syventyä keissiin vielä kun menestyksen huuma ei ole tarinaa ehtinyt tasoittamaan.

Samalla Graniten tarina antaa uskoa ja asettaa oikeita odotuksia muille SaaS-yrittäjille. Tällainen matka useimmilla on edessään. Kun käytössä ei ole pääomasijoittajan miljoonia, joudutaan menestystä etsimään pitkän kaavan mukaan, tulorahoituksella. Mutta toisaalta rahojen ja kiitoradan loppumista ei tarvitse pelätä.

Mitä vaiheita Graniten korpivaellukseen sitten kuului, ja mitä niistä on opittavissa? Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Tykkää, jos tykkäät. Kommentointi auttaisi kovasti lisänäkyyydessä.

Lämmityskuluissa on kylmää kyytiä tiedossa, erityisesti jos kiinteähintainen sähkösopimus ei vie talven yli. Ja vaikka veisi, on sähköä hyvä säästää ympäristön ja nyt myös sähkön riittävyyden takia.

Mitä keinoja sähkölämmittäjällä on sitten käytettävissä sekä energian että eurojen säästämiseksi? Entä jos käytössä on vesikiertoiset patterit tai lattialämmitys? Ja mitä taas ei kannata tehdä? Entä millainen on lämpöpumppumarkkina juuri nyt? Mitä ehtii vielä talveksi saamaan, mikä taas menee talven yli?

Näitä selvitämme podcast-jaksossa lämpöpumppuyrittäjä Mikko Vörlinin kanssa. Tavan mukaan käymme läpi myös yrittäjän tarinaa.

Vörlinin perustama Hesatek on kuluttajien ja pk-yritysten lämpöpumppuratkaisuihin keskittynyt nyt jo parin kymmenen hengen yritys, jolle maistuu myös haastavat kohteet. Hesatekin lisäksi Vörlin on mukana puhtaita ja terveellisiä tiloja rakentavassa Tila Groupissa, ja tuo kokemus on tärkeää, kun puhutaan mitä ei kannata tehdä.

Jos siis sähkön ja lämmön hinta hirvittää, tai hiilijalanjälkeä pitäisi pienentää, kuuntele episodista vinkit.

Löydät episodin YouTuben lisäksi myös suosituista podcast-sovelluksista hakemalla “Loyalistic” kanavan. Missä sitten kuunteletkin, käy peukuttamassa ja kommentoimassa YouTubessa.

Seuraa:

Mikko Vörlin

Autojen lisäarvosta yhä suurempi osa syntyy softasta, erityisesti kuljettajaa avustavissa järjestelmissä, samalla kun edetään kohti itseajavia älyautoja.

Älyautot tarvitsevat käyttöjärjestelmänsä, ja sitä tekee suomalainen Basemark, jonka perustaja Tero Sarkkinen on episodissa vieraana taustoittamassa alan isoa murrosta. Sarkkisen edellinen yritys, RightWare, nousi merkittäväksi autojen digimittareiden kehittäjäksi, joka toi mm. Audin mittaristot digiaikaan, joten Basemarkilta on lupa odottaa suuria. Basemarkin tavoitteena onkin olla eniten käytetty aivo älyautoissa.

Teslan yllättämäksi tulleilla autovalmistajilla on nyt kiire siirtyä moduulipohjaisesta keskitetympään arkkitehtuuriin. Murros ei ole helppo, eikä vain valmistajan sisäinen asia, vaan koko arvoketjun on muututtava. Volkswagenin pääjohtaja Herbert Diess onnistui sähköistämään volkkarit, mutta kompuroi softan kanssa ja sai lähteä. Älykäs tulevaisuus on alalle jopa sähköistä suurempi haaste.

Vaarana on, että autovalmistajille käy älykisassa kuin Nokialle Applen kanssa. Asetelma on kieltämättä monella tavalla samankaltainen, ellei jopa pahempi, sillä tuotekehitys on pitkälle ulkoistettu lukuisille komponenttien toimittajille. Valmistajien on muututtava softataloiksi. Autoihin on saatava keskitetyt aivot. Lukuisat moduulit ja anturit on saatava toimimaan sujuvasti yhteen. Ja arkkitehtuurin tulisi skaalautua halvoista pikkuautoista kalliisiin luksusautoihin, sillä nyt ominaisuuksia joudutaan kehittämään ja hyväksyttämään erikseen eri hintaluokissa, mikä on hidasta ja kallista.

Tähän saumaan Basemark tarjoaa ohjelmistalustaansa. Sen avulla autovalmistaja nopeuttaa älyominaisuuksien kuten itseajavuuden kehitystä.

Episodissa keskustelemme lisäksi millaisia älyominaisuuksia autoihin ollaan oikein tuomassa. Ja millaisin valmiuksin eurooppalaiset, amerikkalaiset, japanilaiset tai korealaiset valmistajat kisaan lähtevät.

Kuulet myös Sarkkisen tarinan kauppakorkeasta Futuremarkiin, Rightwareen ja nyt Basemarkiin, joista kahdessa viimeisessä perustajana.

Löydät episodin YouTuben lisäksi myös suosituista podcast-sovelluksista hakemalla “Loyalistic” kanavan. Missä sitten kuunteletkin, käy peukuttamassa ja kommentoimassa YouTubessa.

Seuraa:

Tässä episodissa sukelletaan tutkimaan autoalan ja -kaupan suurta murrosta, etsimään voittajia ja häviäjiä, ja selvittämään sitä, miten auton vaihtoa miettivän kannattaa toimia? Vieraana autokaupan konkari Tomi Orava.

Tomi Oravan tie on kulkenut autokaupan lattialta autokauppiaaksi ja nyt maahantuojaksi. Autoalan keskusliiton hallituksessa hänellä on alaan näköalapaikka. Pari tuhatta autoa tänä vuonna maahantuovana hänellä on erinomainen käsitys mikä tekee kauppansa ja mihin hintaa juuri nyt. Ilman isoja rakenteita tai pitkiä suunnitelmia hän on samalla vapaa pohdiskelemaan mihin ala on menossa.

Iso muutos on tietenkin siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin.

Tämä muutos vaikuttaa taas huolto- ja korjauspalveluihin. Sähköauto ei öljynvaihtoja kaipaa, eikä montaa muutakaan korjaustoimea. Monet jättimäiset komponenttivalmistajat, kuin myös paikalliset erikoistuneet korjaamot tulevat olemaan vaikeuksissa. Ja kyllä tällä huoltotarpeen radikaalilla pienenemisellä on iso vaikutus myös autokaupan tulovirtoihin, onhan jälkimarkkinointi iso osa kaupan tuloa.

Samalla autokauppa on siirtymässä jälleenmyyntimallista komissiopohjaiseen malliin, jossa kauppa ei enää osta ja jälleenmyy uusia autoja, vaan saa valmistajalta tai maahantuojalta kommission. Jälleen potentiaalisesti iso isku kannattavuuteen.

Kuitenkin alan kannattavuus on pysynyt hyvänä pandemian tippuneista myyntiluvuista, komponenttipulasta ja edellämainituista huolimatta. Miksi? Ja säilyykö tilanne?

Entä mitä kuuluu tuoreiden käytettyjen kauppaan? Sanotaan, että sähköautoilijalla pitäisi olla yksi auto alla ja kaksi tilauksessa, sillä viime aikoina on pari vuotiaasta sähköautosta jopa saanut enemmän kuin siitä on maksanut. Kysyntä on ylittänyt tarjonnan. Oman lisänsä soppaan tuo Euroopassa maksettavat ladattavien hankintatuet, joiden johdosta Suomeenkin tuodaan enemmän vähän käytettyjä, jopa lähes uusia, Tesloja, kuin uusia. Ja siitä raosta Tomi Oravan Ekorre Oy:kin elää. Tuomalla Euroopasta tuoreita vähäpäästöisiä Suomeen, merkkiliikkeiltä merkkiliikkeille. Oikealla valinnalla auto voi olla investointi, tai ilmainen, kun taas väärällä valinnalla voi hävitä kymmeniä tuhansia.

Jos siis autot, -ala ja kauppa kiinnostavat, laita episodi pyörimään ja uppoudu kanssamme etsimään menestystä.

Rajoitukset ovat poistuneet ja jokainen tapahtumia järjestävä miettii varmasti millä pelisuunnitelmalla tapahtumia jatkossa järjestetään.

Palataanko verkosta takaisin perinteisiin kasvokkain-tapahtumiin? Onko edessä jälleen aamiaistilaisuuksien kulta-aika? Täyttyykö seminaarihotellit?

Säilyttävätkö verkkotilaisuudet otteensa kotisohvalle linnoittautuneiden etätyöläisten kannatuksella?

Vai onko tulevaisuus jonkinlainen hybridi? Ja millainen?

Loppukevään tiedustelutieto kertoo, että perinteisiin tilaisuuksiin olisi ollut yllättävän vaikea saada yleisöä. Osa menestyy, monet floppaavat. Toisaalta webinaaritkin tuntuvat olevan niin nähty. Ihmisiäkin haluttaisiin tavata.

Mihin paukut sitten pitäisi laittaa? Entä mitkä ovat onnistuneen tilaisuuden salaisuudet?

Tässä episodissa kaksi tapahtumatuotannon ammattilaista, Loyalisticin Antti Pietilä ja Unien Jarno Wuorisalo keskustelevat yritys- ja järjestötapahtumien tulevaisuudesta ja jakavat menestysreseptejä.

Keskustelussa Antti edustaa kokemuksensa kautta pienempiä yhden lavan ja muutaman tunnin tilaisuuksia, kun taas Jarno edustaa isompien, monilavaisten, jopa monipäiväisten tilaisuuksien näkökulma. Monella tapahtumia järjestävällä paletissa on kumpiakin.

Pitkään episodiin mahtuu paljon asiaa. Lataa siis episodi puhelimeesi ja lähde vaikka kävelylle.

(0:00:00) Alustus

(1:44:04) Keskustelun kaksi näkökulmaa

(3:33:05) Mikä on tapahtumien tulevaisuus nyt kun rajoitukset ovat poistuneet?

(10:03:07) Onko tapahtuma matkan arvoinen?

(16:04:19) Fyysinen kohtaaminen ei ole bulkkia, vaan premiumia

(18:59:21) Tuotantoarvon kasvatus ja Älä puhu kalvojen takaa, eli hyvän esityksen salaisuus

(24:38:10) Onko osallistujien kamerat kunnossa?

(32:08:06) Kuinka esiintyjä saadaan onnistumaan kameran edessä?

(34:36:21) Millainen juontaja kannattaa valita?

(41:57:13) Millä alustalle virtuaalitilaisuus kannattaa järjestää?

(43:43:08) Mitä huomioida kun virtuaalitapahtumaan tulee yleisöä Kiinasta?

(49:23:15) Kolmen tyyppisiä kenraaliharjoituksia

(51:47:09) Virtuaalimessut ja kuinka niissä onnistutaan

(53:21:02) Tilaisuuden juoksutus ja juontamisen tärkeys

(1:00:05:20) Mikä on esityksen optimipituus virtuaalitapahtumassa datan mukaan

(1:04:41:12) Tapahtumastrategia ja sen tärkeys

(1:08:12:12) Kohti data-ohjattuja tapahtumia

(1:16:32:04) Unien tarina, eli kuinka softayrittäjästä tulikin tapahtumatuotantoyrittäjä

(1:24:02:04) Yhteenveto: Mikä onkaan tapahtumien tulevaisuus rajoitusten poistuttua?

Kilpailukykyä saa pakettisoftaa ostamalla, mutta kilpailuetua varten on kehitettävä omaa lisäarvoa eli softaa. Niinpä Harvard Business Review ja monet muut ovat todenneet kaikkien (menestystä hakevien) yritysten olevan lopulta softayrityksiä.

IT-projektien sijaan puhutaankin ohjelmistoprojekteista. Pelissä on isot panokset, ja turhan moni yrittää kuuta taivaalta, eikä valmista tule. Ohjelmistoprojektien menestyksekäs johtaminen on yritykselle kilpailuetu jo sinänsä. Kyse ei ole asiasta, jonka voi delegoida IT:lle, vaan kyse on mitä suurimmassa määrin liiketoiminnan hankkeesta, jonka IT ja/tai kumppanit sitten teknisesti toteuttavat.

Miten sitten softaprojektit viedään kunnialla maaliin? Mitkä ovat ohjelmistoprojektin johtamisen menestyksen avaimet? Mitä liiketoiminnan pitää tietää?

Siitä episodissa Antti Pietilän vieraana keskustelemassa softaprojektien johtamiseen ja sen työkaluihin erikoistuneen Project-TOP Solutionsin toimitusjohtajan ja perustajan Jyrki Aution.

Kahden pitkän linjan ohjelmistoyrittäjän keskustelussa paistaa kokemus. Antti on tiimeineen toteuttanut satoja softaprojekteja. Jyrki taas erikoistunut nimenomaan softaprojektien johtamiseen ja johtamisen työkalujen kehittämiseen.

Tätä kokemusta kannattaa kuunnella, jos menestystä etsii softaprojektien avulla, ja jokaisenhan tulisi etsiä.

Itse asian lisäksi puhumme lopussa toki myös SaaSia, eli mitä haasteita suomalainen pilviohjelmistoyritys kohtaa menestystä etsiessään ja millä keinoilla Project-TOP aikoo maailmaa valloittaa.

Työntekijän tärkein työkalu on monesti tietokone. Jos kone kenkkuilee, ei työtkään luonnollisesti luista. Kun ei luista, alkaa v-käyrä nousta.

Valitettavasti IT-osastot eivät yleensä mittaa koneiden toimivuutta, eikä niistä saatua käyttäjäkokemusta. Niinpä kehittämistä ohjaa helposti työmäärän ja kulujen optimointi. Sitä saa mitä mittaa. Välttäviä digitaalisia työkaluja, eikä aitoa kilpailuetua.

Digitaalisen työntekijäkokemuksen kehittäminen (eng. Digital Employee Experience Improvement, DEXI) tarkoittaa tietokoneiden ja muiden digitaalisten laitteiden toimivuuden mittaamista työntekijäkokemuksen näkökulmasta ja sen kehittämistä datan tarjoaman näkyvyyden perusteella.

Tässä episodissa puhumme siis tietokoneista ja niiden työntekijäkokemuksesta. Mistä yleensä mättää? Mitä kannattaa tehdä? Ja miksi työntekijöiden digityökaluihin kannattaa panostaa?

Antti Pietilän vieraana on digitaalisen työtekijäkokemuksen mittaamiseen ja kehittämiseen erikoistuneen pilviohjelmistoyrityksen, Applixuren, toimitusjohtaja ja toinen perustaja Harri Turtiainen.

Applixure on saavuttanut jo vankan jalansijan, sillä jo yli 700 organisaatiota mittaa ja kehittää tietokoneiden toimivuutta Applixuren avulla, ja jalansijaa on saatu jo maailmaltakin.

Itse asian lisäksi puhumme toki myös SaaSia, eli mitä haasteita suomalainen pilviohjelmistoyritys kohtaa menestystä etsiessään.

Yrityksen tärkein esitys on myyntiesitys. Millainen sitten on kauppoja voittava myyntiesitys?

Niitä salaisuuksia avataan myyntiesitysalusta Seidatin perustajan Paulus Perkkiön kanssa. Jo kansainvälisen menestyksen kynnykselle ehtineen Seidatin tarina alkaa Perkkiön luovasta digitoimisto Buourresta. Siellä tehtiin, ja tehdään, myyntiesityksiä menestyville suomalaisille yrityksille. Matkan varrella Perkkiö on tiimeineen auttanut lukemattomia yrityksiä laittamaan myyntiesitykset kuntoon. Hän, jos kuka, tietää millainen on voittava myyntiesitys.

Perkkiö puhuu myynnin flowsta. Myyntiesitysten on luotava flow joka vie vuorovaikutusta eteenpäin määrätietoisesti tapaamisesta ja esitystiedostosta toiseen. Sen on johdateltava määrätietoisesti, mutta mukauduttava keskustelun käänteisiin. Esitysten on oltava vuorovaikutteisia, johdonmukaisia, ajantasaisia ja brändin mukaisia. Yrityksen näkökulmasta tekemisen tulisi olla läpinäkyvää, analysoitavissa ja ennen kaikkea kehitettävissä.

Käytäntö on usein aika kaukana tästä. Levyn nurkalta löytyy suuri joukko esitystiedostoja, joista ei muodostu flowta. Ajantasaisuus ja brändin mukaisuus on mitä sattuu. Myyjä aloittaa esityksensä kertomalla, että kalvoilla näkyvät luvut ovat sittemmin päivittyneet.

Kukaan ei tiedä mitä käytetään, kuka käyttää ja miten käyttää. Jokaisella myyjällä on omat räätälöidyt suosikkinsa. Äkkiä dekit eivät enää tue myyntiprosessia, myyjät touhuavat omiaan ja ohjattavuus puuttuu.

Voittava myyntiesitys rakentuu lopulta muutamien yksinkertaisten perusideoiden varaan, joita avataan episodissa tarkemmin. Monet ideoista on helposti sovellettavissa nykyisiin esityksiin. Esimerkiksi miten esitys saadaan toimimaan liidien hankinnassa, yhteisenä työpaperina, tarjouksena…

Voiko suomalaiseen mediaan luottaa? Vieraana Eero Hyvönen, Julkisen sanan neuvosto

Menestystä etsimässä on hyvä ymmärtää kuinka asiat toimivat. Tässä episodissa perehdytään median itsesääntelyyn.

Näinä aikoina median luotettavuus ei ole itsestäänselvää. Voiko siis suomalaiseen mediaan luottaa? Entä kuinka varmistetaan, että siihen voi luottaa nyt ja tulevaisuudessa?

Kun media on yhteiskunnan vahtikoira, on Julkisen sanan neuvosto (JSN) vahtikoiran vahtikoira ja neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen juuri oikea henkilö Antti Pietilän kanssa aiheesta keskustelemaan.

JSN:n kantelumäärät ovat jatkuvasti kasvussa. Kertooko se kasvavista ongelmista journalismin laadussa ja luotettavuudessa, vai onko yleisö entistä valveutuneempaa?

Yksityisyyden suoja ja sen luokkaukset nousevat usein JSN:n pöydälle ja otsikoihin. Mikä on oikeutettua ja mikä taas loukkaa yksityisyyden suojaa?

Kurkistamme myös siihen miten Julkisen sanan neuvosto toimii kulissien takana. Tärkeää on myös kysyä, voiko JSN:nään ja median itsesääntelyyn luottaa. Siihenkin saadaan vastaus.

Voiko siis suomalaiseen mediaan luottaa? Ja kuinka varmistetaan, että näin on myös jatkossa? Se selviää kuuntelemalla episodi.

Jokainen meistä kipuilee laskutuksen asiakaskokemuksen, laskutuskokemuksen, kanssa. Usein niin kuluttajana, yritysasiakkaana kuin laskuttajana. Voiko modernin laskutusohjelmiston avulla luoda kilpailuetua? Estääkö vai mahdollistaako laskutusjärjestelmä uudenlaisia liiketoimintamalleja?

Good Sign väittää, että laskutuksen asiakaskokemus on seuraava tärkeä kilpailuedun lähde, ja väitteeseen on helppo yhtyä.

Kappaletavaraa on ERP:eillä vielä helppo laskuttaa. Maailma on kuitenkin menossa kohti palveluita ja erityisesti jatkuvia palveluita. Softia ostetaan jo palveluna, Software-as-a-Service. Ja moni muukin tuote muuttuu jatkuvaksi palveluksi nykyisten tuotteiden rinnalle ja osin korvaamaankin.

Miksi? Koska jatkuvissa palveluissa on suuri potentiaali.

Samalla laskutuksesta tulee entistä monimutkaisempaa ja nykyisillä järjestelmillä usein laskuttajan ja asiakkaan päänvaiva.

Laskutuksen asiakaskokemuksen tulisi olla sujuvaa, niin laskuttajan kuin laskun vastaanottajankin näkökulmasta. Sen pitäisi syntyä automaattisesti ja tulla käsitellyksi vastaanottajalla lähes yhtä automaattisesti.

Vaikka bulkki olisi ehkä standardisoitavissa, isommat yritysasiakkaat hajottavat pakan helposti. Päädytään räätälöityihin sopimuksiin, hinnastoihin, maksuehtoihin, ja laskut kuka mitenkin yksiköihin tai konserniin, kustannuspaikoille, projekteille tms osoitettuna. Yksinkertaisesta tulee kompleksia.

Laskutusta ei kuitenkaan voi automatisoida eikä asiakaskokemusta parantaa, ellei kehitys lähde jo tuotteistuksesta ja hinnoittelusta. Eikä, jos järjestelmät eivät taivu.

Maailman muuttuessa ollaan yhä useammin tuntemattoman edessä, kuin startup. Muuttamassa oletuksia faktoiksi tai virhearvauksiksi. Tuotteistus, hinnoittelu ja siten laskutuskin on jatkuvassa muutoksessa, etsimässä menestystä. Järjestelmienkin on oltava joustavia. Tarvitaan ultimate billing machine.

Tässä episodissa puhutaankin kuinka laskutuksesta ja sen asiakaskokemuksesta tehdään kilpailuetu.

Samalla käydään läpi sen ratkaisemiseen erikoistuneen Good Sign Oy:n tarinaa. Good Sign sai juuri 10 miljoonaa kasvurahoitusta, joten asian tärkeyden tunnustaa muutkin kuin keskustelijat.

Antti Pietilän kanssa keskustelemassa on Good Sign Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Taija Engman.

Jos etsit menestystä, on episodi juurikin sinua varten.

Ei tullut pojasta poromiestä. Tuli yrittäjä, Vuoden Ohjelmistoyrittäjä 2021.

Kasvuyritysten menestyksen mittarina pidetään usein saatuja miljoonarahoituksia. Niistä on kiva kertoa ja repiä otsikoita.

Viekö kivempi on kuitenkin kun menestys saavutetaan ilman riskirahoitusta, tulorahoituksella.

Menestystä etsimässä -podcastin erikoisjaksossa SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä saa vieraakseen tuoreen vuoden ohjelmistoyrittäjän Sammeli Sammalkorven Sievolta.

Sievo ratkaisee hankintatoimen analytiikkaa suuryrityksille, asiakkaina siis yli miljardin liikevaihtoa tekevät yritykset, pääasiassa maailmalla. Sievon softan kautta ohjataan yli 350 miljardin dollarin vuotuisia hankintavirtoja. Kulujen lisäksi asiakkaat hakevat pienennyksiä hankintojensa ilmastovaikutuksiin.

Sievo on menestynyt suomalaisessa SaaS-kentässä poikkeuksellisen hyvin. Sievolaisia on Suomessa ja maailmalla jo 225 ja myyntiä kertyy vuodessa 20 miljoonaa. Riskirahoitusta ei menestykseen ole kaivattu.

Nuorina konsultteina Sammeli ja kanssaperustaja Matti Sillanpää ratkoivat suuryritysten hankintatoimen analytiikkaa. Kertaraportoinnin sijaan asiakkaat toivoivat analytiikasta jatkuvampaa. Ja kun ensimmäiseksi asiakkaaksi saatiin sattuman kautta Lego, sai Sievo alkunsa. Seuraavan asiakkaan hankinta ei sen sijaan ollutkaan helppoa. Isoille yrityksille ei ole aivan yksinkertaista myydä.

Minkälainen on sitten ollut Sammelin ja Sievon matka menestykseen? Miten kaikki sai alkunsa? Mitkä ovat olleet vaaran paikat? Mitä on opittu? Ja minkälaisia haasteita yrittäjä nyt kohtaa?

Menestyvän yrityksen juristina Jaakko Ranta alkoi ihmetellä kuinka paljon myynnin aikaa ja työtä meni myynnin sopimusvaiheeseen, eli tarjousten ja sopimusten vääntämiseen, tietojen siirtoon järjestelmistä dokumentteihin ja takaisin, sekä asiakkaan hyväksynnän saamiseen kirjallisessa muodossa.

Asiakaskokemus oli mitä sattui, eikä juristin mielestä asiat useinkaan ollut dokumentoitu riittävän jämäkästi.

Ongelman tunnistus johti ajatukseen ratkaisusta ja lopulta päätökseen ryhtyä startup-yrittäjäksi. Click2Contract oli syntynyt.

Hyvin alkanut startup-taival pysähtyi kuin seinään kun toisen rahoituskierroksen lähestyessä ja kassan kuivuessa pandemia levisi Suomeen ja paniikki valtasi rahoittajat. Oli otettava lakki kouraan ja lähdettävä hankkimaan asiakkaita. Click2Contractin hintapisteessä se tosin tarkoitti, että asiakkaita oli hankittava runsaasti, eli kaupan hierontaan ei saanut käyttää juristimaisen pitkää kaavaa. Oli siis opeteltava myymään, hyvin ja vieläpä nopeasti.

Jaakko päätti laittaa itsensä julkisesti likoon.

Hän julkisti LinkedInissä Huippumyyjäksi 100 päivässä hankkeensa ja alkoi dokumentoida videopäivityksin ja -haastatteluin matkaansa. Nyt kaikki LinkedIn-kontaktit, eli vuosien ajan kerätty ammatillinen verkosto, tiesivät tavoitteesta, joten epäonnistuminen ei ollut vaihtoehto.

Matka huippumyyjäksi ei kuitenkaan etene aina toivottua tietä. Miten mies kestää kovassa paineessa? Onnistuuko hän tavoitteessa? Pelastuuko firma?

Kuuntele koko tarina podcastissa. Mitä ajatuksia herättää? Kommentoi YouTubessa. Ja muista peukuttaa ja tilata kanava, jos tykkäsit.

Nyt kysytään sinun apuasi. Auta yrittäjää löytämään mistä menestys kiikastaa.

Salainen Agentti myy armeija-, retkeily- ja katumuotivaatteita sekä -varusteita niin verkossa kuin myymälässä Helsingin Herttoniemessä.

Yrittäjä Tuomas Arppe tekee kaiken periaatteessa oikein, mutta isompi menestys jää silti saavuttamatta samalla kun kilpailijat, kuten Varusteleka, menestyvät.

Tällaiset keissit ovat samalla hyvää harjoitusta meille yrittäjille, asiantuntijoille ja markkinoijille. Kun perusasiat on jo kohdallaan, mutta homma ei toimi, alkaa vianetsintä. Ja siinä osaaminen todella mitataan.

Suomalainen varhaiskasvatus on maailman huippua, mutta miten tuota osaamista voisi viedä? Ja voisiko tuottavuutta samalla parantaa teknologian avulla? Tätä Milla Mikkola pohti päiväkodin johtajana. Kun keskusteluun otettiin mukaan kolleega ja businestä osaava veli, syntyi Kindiedays, pilviohjelmisto jolla päiväkodit jo 18 maassa dokumentoivat lasten pedagogista kehitystä.  

Matka ei kuitenkaan ole ollut helppo eikä suoraviivainen, eihän se koskaan startupilla ole.  Ei pitänyt tulla Millasta toimitusjohtajaa, mutta kuinkas kävi? Onneksi Millan navigaattoriksi maailman valloitukseen saat enkelisijoittajana mukaan aikaisemmin lähtenyt Nils Lagerström. Episodissa saammekin vieraaksi Kindiedaysin taisteluparin: kippari Millan ja navigaattori Nilsin.  

Käymme läpi edutech-markkinaa, Kindiedaysin matkaa, Millan naisyrittäjäpolkua. Käymme läpi myös monta yleistä mutta yllättävää Kindiedaysin matkalle osunutta karia, joihin on köliä kolisteltu.   

Samalla tarina on kuitenkin hieno osoitus siitä kuinka vaikkapa lastentarhan opesta voi tulla tekkiyrittäjä; kuinka suomalaista yhteiskunnallista edelläkävijyyttä voidaan viedä softaan käärittynä; ja millaista roolia kokeneet vanhat ketut voi startupeissa näytellä.  

Kindiedays on SaaS-yritys, ja SaaS-yritykset kokoontuvat vetämässäni SaaS-klubissa.  

Katso episodi YouTubessa tai kuuntele suosituissa podcast-sovelluksissa.  

Kuinka myyjille maailmalla myydään uudella tavalla?

Monille tuntematon, 35 hengen Showell on suomalaisen SaaS-skenen nousevia tähtiä. Showell on Sales Enablement softa, eli sen avulla asiakkaan kohtaavalle myyjälle saadaan materiaalit helposti näytettäväksi.

Showellin tarina on samalla mielenkiintoinen spinoff-tarina siitä kuinka Sami Suni eräässä asiakastapaamisessa edellisessä elämässä ymmärsi tarpeen ja kuinka siitä syntyi menestysyritys.

Kuten näihin tarinoihin kuuluu, kyseinen asiakas ei sitten kuitenkaan ostanut, ainakaan vielä. Mutta muut ovat ostaneet sitäkin enemmän, meillä Suomessa ja ulkomailla.

Suomalaiset B2B-softafirmat kansainvälistyvät yleensä myyntikonttoreita perustamalla. Showell päätyi ennen koronaa toiseen ratkaisuun, joka osoittautui erinomaiseksi päätökseksi.

Käymme läpi niin Samin kuin Showellin tarinaa ja oppeja matkan varrelta, avaamme Showellin valtavirrasta (vielä) poikkeavaa kansainvälistymismallia ja perehdytämme Sales Enablementiin.

Jos siis toimit myynnin tai kansainvälistymisen parissa, tai startup-tarinat kiinnostavat, on episodi juurikin sinua varten.