Loyalistic: Menestystä etsimässä

Tuore vuoden ohjelmistoyrittäjä 2023 on Jukka Rantala, Cadmatic. Tässä episodissa tutustumaan Antti Pietilän haastattelemana vuoden ohjelmistoyrittäjään ja Cadmaticin tarinaan.

Jukka Rantalan johdolla Cadmatic on kasvanut pienestä 10 hengen spinoffista 350 hengen kansainväliseksi ohjelmistotaloksi, jolla on 6000 asiakasta 60 maassa. Millainen kasvutarina ja haasteet menestyksen takaa löytyy? Entä kuinka toimitusjohtajan työnkuva on kasvun mukana muuttunut?

Cadmaticin 3D-suunnitteluohjelmistoa käyttää jo 40% maailman telakoista, ja esimerkiksi juuri luovutettu maailman suurin risteilyalus Icons of the Seas on suunniteltu Cadmaticilla. Laivanrakennuksen lisäksi Cadmaticilla suunnitellaan prosessiteollisuudessa ja rakentamisessa.  Näissä kaikissa suunnitteluun osallistuu suuri määrä alihankkijoita. Miten isoja laiva- tai teollisuushankkeita oikein suunnitellaan? Millaista yhteistyötä se vaatii osapuolten välillä? Entä mihin suunnittelu on menossa?

Puhumme yrittämisestä ja yrittäjyydestä sen modernimmassa ja laajemmassa merkityksessä. Tässä tarinassa kun yrittäjä ei ole perustaja tai pääomistaja. 

Vuoden ohjelmistoyrittäjä -palkinnon myöntää ohjelmistoalan kattojärjestö Software Finland ry. Antti Pietilä on yhdistyksen hallituksen jäsen.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Seuraa:

Jukka Rantala

Kansainvälistymistä pidetään softa- ja SaaS-busineksessä menestyksen edellytyksenä. Tällä kertaa niin ei ole.

Auto- ja konealan ERP-ohjelmistoihin keskittynyt Vitec Futursoft on kasvanut pääosin kotimaassa jo 10 miljoonan liikevaihtoon ja tekee sillä erinomaista tulosta. Näinkin kapeasta nichestä on saatu jo 1900 yritysasiakasta ja paljon on vielä otettavaa. 

Tarina alkaa kun kassakoneiden myyntimies Mikko Pohjanharju törmää antikvariaatissa PC-pohjaiseen kassapäätteeseen, ihastuu siihen, ja päättää etsiä sen koodanneen nuoren pojan käsiinsä. Ensin neuvotellaan isän kanssa ja sitten päästään jututtamaan tuolloin vielä alaikäistä poikaa. Tästä alkaa yhteinen softabusiness. Muutama vuosi myöhemmin suunnaksi valikoituu autoala, ja Futursoft syntyy.

Kova intohimo ratkaista asiakkaan ongelmia on ajanut yritystä eteenpäin jo 25 vuoden ajan. Samalla tarina on erinomainen aikamatka softabusineksen kehitykseen DOS:ista Windowsin kautta SaaSiin.

Toista tukijalkaa päädyttiin hakemaan konealalta. Sinne ei kuitenkaan menty AutoFutur-tuotteella, vaan tuote nimettiin konealalle KoneFuturiksi. Teknisesti kyse on samasta tuotteesta, mutta näppärä brändäys auttoi tekemään siitä asiakkaan mielessä juuri heille tarkoitetun.

Vuonna 2016 yrittäjät saavat palkkion exitin muodossa kun omistajaksi tulee ruotsalainen ERP-ohjelmistotaloja hankkiva Vitec Software Group. Futursoftista tulee Vitecin 15. yritys, ja tänä päivänä yrityksiä on jo 39.

Millaisia tarinoita ja opetuksia 25 vuoden menestystaipaleelle kuuluu? Entä millainen ostaja Vitecin kaltainen portfolioyritys oikein on, nyt kun kokemusta yhteistyöstä on jo 7 vuoden ajalta?

Näistä Vitec Futursoftin perustajaa ja toimitusjohtajaa Mikko Pohjanharjua haastattelee tuttuun tapaan Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Puhumme myös kansainvälistymisestä, sillä sitäkin on Vitec Futursoftilla tehty ja kokeiltu, Virossa saatiinkin kunnon jalansija, mutta Ruotsissa valloitus meni tahmeaksi. Asiakkaita saatiin, ja niitä edelleen on. Miksi kansainvälistyminen ei onnistunut? Ja oliko siitä sitten lopulta haittaa?

Tarinan opetus lienee, että kotimaassakin voi nichessä menestyä. Vitec Futursoftin tie on ollut pitkä, ehkä siksi, ettei kohderyhmäkään ole nopeimmin teknologiaa omaksuva.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Seuraa:

Mikko Pohjanharju

Kun Teemu Kivimäki tutustui opiskeluaikana infrarakentamiseen, oli ala hännänhuippuna digitalisaatiossa. Vuosia kestäviä ja jopa satoja miljoonia maksavia hankkeita johdettiin paperisilla suunnitelmilla, sähköpostiliitteillä ja puhelinrumballa. Ei ihme, että hankkeet yleensä myöhästyvät ja ylittävät budjetin.

Kun mieli sitten teki yrittäjäksi, valikoitui liikeideaksi useista vaihtoehdoista tutkimushankkeessa syntynyt ajatus infrarakentamisen komentokeskuksesta ja sen pohjalta syntyi Infrakit.

Ensimmäiset vuodet mentiin kengännauhabudjetilla. Eipä tarvinnut yrittäjän uusia vaatteita ostella. 

Pikku hiljaa MRR (kuukausittainen toistuvaislaskutus) kasvoi, ja kasvoi.

Miljoonan kohdalla alkoi tuntua, että vaikein on takana. Vaikka yrityksen ostajia oli jo oveen kolkutellut, saivat perustajat ilmastoherätyksestä uuden mission. Samalla kun Infrakit tehostaa infraprojektia, se auttaa säästämään keskimäärin 14 kiloa hiilidioksidia per Infrakitin liikevaihtoeuro. Ei siis tullut exitiä, vaan entistä suurempi halu pelastaa maailmaa infrahanke kerrallaan. Mitä enemmän Infrakit kasvaisi, sitä enemmän hiilidioksidia säästyisi.

Kasvua vauhdittaakseen löydetyttiin rahoittajaksi saksalainen superenkeli, joka rahoitti yritystä 10 miljoonalla eurolla. Ja siihen perään saatiin Ilmastorahastolta 6 miljoonan laina, jolla rahoituspotti kasvoi 16 miljoonaan euroon.

Matka 60 henkeen ja 5 miljoonan ARR:ään ei tietenkään ole ollut helppo eikä suoraviivainen, kuten episodissa kuullaan Infrakitin perustajan ja toimitusjohtajan Teemu Kivimäen kertomana. Haastattelijana tuttuun tapaan Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/16-miljoonalla-infrarakentamisen-paastoja-vahentamassa-vieraana-teemu-kivimaki-infrakit

Seuraa:

Teemu Kivimäki

Suomalainen Leadoo Marketing Technologies on onnistunut kasvamaan viidessä vuodessa 70 hengen yritykseksi ja 6,5 miljoonan toistuvaislaskutukseen (ARR) markkinalla, josta ei kilpailua puutu. 

Chiefmartecin tunnetussa MartechMap kartasta löytyy nyt 9932 markkinoinnin softaa, ja ihan suoriakin Leadoon kaltaisia chat-alustoja on niitäkin pilvin pimein tarjolla. 

Tässä episodissa Leadoo Marketing Technologiesin toimitusjohtaja Fredrik Rönnlundia haastattelee tuttuun tapaan Loyalisticin Antti Pietilä. Puhutaan positioinnista, asiakashankinnasta, AI:sta epäonnistumisia unohtamatta. 

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kaksipuoleinen business, kuten markkinapaikka, on vaikea saada rakentaa. Pitää saada ostajia, jotta saa myyjiä, mutta myyjiä ei saa, jos ei ole asiakkaita. Varsinainen muna-kana -ongelma siis. Pilviohjelmistojen kauppa, SaaShop on kuitenkin siinä onnistunut, ja laajentunut jo USA:han.

Yli 2500 yritysasiakasta ja 350 softaa on jo vahva merkki menestyksestä.

Miten sitten markkinapaikkabusiness rakennettiin SaaShopin tapauksessa, ja mistä idea sai alkunsa? Siitä kertomassa SaaShopin toinen perustaja Kaj Seeste, ja haastattelijana tuttuun tapaan Antti Pietilä, Loyalistic.

Jos markkinapaikkabusineksen käynnistäminen kiinnostaa, tai olet ostamassa tai myymässä SaaS-softaa, kannattaa episodi ehdottomasti kuunnella. Ja jos uran vaihto kiinnostaa, kuulet avoin mieli ja onnekas sattuma toi Kaj Seesteelle eteen mahdollisuuden siirtyä aivan muulta alalta SaaS-yrityksen perustajaksi.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Sympa sai alkunsa perustajasisarusten Keijon ja Tainan isän konsulttityössään käyttämästä osaamisen kartoitustaulukosta. Joulun välipäivinä 2004 syntyi päätös tehdä taulukosta softa. Perustajasisaruksilta ei koko osakepääomaa sukan varresta löytynyt, joten isä lähti mukaan muutamalla tonnilla sijoittajaksi. 

Matkan varrella sijoituksen arvoon on tullut monta nollaa lisää, sillä tänä päivänä Sympalaisia on jo liki 600, toimistojakin kymmenessä maassa. Enää Sympa ei ole perheyritys, sillä 2016 mukaan sijoittajaksi lähti A&D, ja 2020 PSG. Samalla tapahtui osittainen exit.

Aluksi toimitusjohtajan viittaa kantoi siskoksista Taina Sipilä (os. Karjalainen), sitten vastuu lankesi Keijolle, ja nyt Keijo on pääsemässä eroon operatiivisesta vastuusta voiden keskittyä strategiajohtajana tuleviin peliliikkeisiin.

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Sympan toista perustajaa Keijo Karjalaista.

Sympan tarinan lisäksi käydään läpi suurasiakasmyyntiä, HR-järjestelmien tulevaisuutta ja sitä, miksi Sympa ei kerro liikevaihtotietojaan. 

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  

Seuraa:

Keijo Karjalainen

https://www.linkedin.com/in/keijokarjalainen/

Sympa

https://sympa.com/

Antti Pietilä 

Muutosten suunnittelua ja toteutusta helpottava softayritys Howspace on 80 hengellä ja yli 7,5 miljoonan toistuvaislaskutuksella (ARR) Suomi-SaaSin kuumaa ryhmää. Tie menestykseen ei todellakaan ole ollut suoraviivainen, eikä lyhyt, sillä Howspacen historiasta löytyy liki kaikki mahdollinen. 

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Howspacen perustajan ja toimitusjohtajan Ilkka Mäkitalon.

Lopulta tarinassa on kyse kategorian etsinnästä, ja sellaisen luomisesta, sillä voittava brändi on aina kategorian ykkönen. Jos valmista kategoriaa ei voi vallata, on keksittävä oma, ja tehtävä siitä iso. Ei mikään helppo juttu.

Kategorian valinnalla voi maalata itsensä nurkkaan. Senkin Howspace on kokenut. Siksi on hyvin tärkeää, että valitussa tai luodussa kategoriassa on tilaa kasvaa perustajien haluamaan suuntaan.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/kuinka-kategoria-luodaan-vieraana-ilkka-makitalo-howspace

Seuraa:

Yleensä lähdetään liikkeelle kotimaasta ja kansainvälistytään muihin Pohjoismaihin. Tai etsitään edelläkävijämarkkinaa. Ostolaskuautomaatiosofta Dooap päätti kuitenkin toimia toisin. Vaikka softa tehdään Suomessa, valikoitui aloitusmarkkinaksi Yhdysvallat. Ja edelläkävijämarkkinan sijaan maa, joka on ostolaskujen käsittelyssä pikemminkin perässähiihtäjämarkkina. Miksi näin?

Iso markkina on kuitenkin hidas valloittaa, ja breikkaaminen ottaa aikaa. Nyt siinä on kuitenkin onnistuttu ja myynti kasvaa kohisten.

Miten iso USA:n markkina sitten valloitetaan? Parhaat vinkit on yleensä opittavissa sellaisilta, jotka ovat juuri sen tehneet, jolloin neuvot ovat ajankohtaisia ja tuoreessa muistissa. Siksi Dooapin tarina kannattaa kuunnella jos kansainvälistyminen ja erityisesti USA on suunnitelmissa.

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä haastattelee Dooapin markkinointijohtajaa Sari Aapolaa, joka on ollut tarinassa mukana alusta lähtien.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/miten-usan-markkinoille-breikataan-vieraana-sari-aapola-dooap

Seuraa:

Sari Aapola

SaaS- eli pilviohjelmistotuoteyrityksen aloitus on aina jännä paikka. Löydetäänkö tiimi? Saadaanko rahoitusta? Onnistutaanko tuotekehityksessä? Miten tuote otetaan vastaan? Lähteekö markkinointi ja myynti toimimaan? Erityisen jännää se on, jos perustajilla ei ole taustaa softafirmoista lainkaan.

Exolyt tekee TikTok-analytiikkasoftaa. Niinpä perustaja ja toimitusjohtaja Henri Malkki on juuri oikea avaamaan kenelle hurjaan suosioon noussut TikTok oikein sopii ja kuinka TikTokiin lähteneet yritykset ja brändit oikein menestystä mittaavat.

Samalla käydään läpi Exolytin tarinaa, jonka alku on kuin startupien oppikirjasta. Tuote sai alkunsa kahvipöytäkeskustelusta, kun yksi TikTokia harrastanut tiimiläinen oli koodannut omaan käyttöönsä analytiikkatyökalun. Olihan pakko kokeilla, voisiko siitä tulla business. Ensin tehtiin webbisivut, ja kun sivujen kautta tuli hetkessä 4000 ilmoittautumista kokeilujonoon, tiedettiin, että oltiin ison äärellä. Muutama kuukausi myöhemmin webbisivuilla oli vieraillut jo miljoona silmäparia. Mahdollisuuteen oli tartuttava.

Tarinan ensimmäinen oppi onkin kokeilla löytyykö tuoteidealle kysyntää ennen kuin varsinaista kehitystyötä edes aloitetaan.

Suuresta alkuhuumasta huolimatta, Exolyt teki joutui kuitenkin tekemään pivotin, ja suuntaamaan aivan toiseen kohderyhmään, kuin millä alun suosio saatiin aikaiseksi.

Toinen oppi onkin varmistaa, että kiinnostuneilla on myös maksuvalmiutta.

Mutta palataan vielä kysymykseen TikTokista. Kaikesta TikTokin ympärillä pyörivästä kohusta huolimatta lyhyiden vertikaalivideoiden kysyntä kasvaa nopeasti, varovaisimpienkin arvioiden mukaan 10 kertaiseksi lähivuosina. TikTokin lisäksi peliin ovat lähteneet YouTube Shorts, Instagram Reels, LinkedIn ja Facebook.

Kuluttajabrändien lisäksi yhä useammat B2B-yritykset ovat löytäneet mahdollisuuden. Yrityksen omat sisällöt menestyvät kuitenkin harvoin isosti. Sen sijaan olennaista on saada vaikuttajat ja muut sisällöntuottajat tekemään yrityksen tavoitteita tukevaa sisältöä. Kaupallinen yhteistyö on yksi keino, mutta paljon tapahtuu myös vapaaehtoisesti. Tämän kaiken mittaaminen on yksi Exolytin kantavista ideoista.

Episodissa Loyalisticin ja SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä keskustelee Exolytin perustajan ja toimitusjohtajan, Henri Malkin kanssa TikTokista ja Exolytin tarinasta.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  https://blog.loyalistic.com/fi/kenelle-tiktok-sopii-ja-miten-menestysta-mitataan-vieraana-henri-malkki-exolyt

Seuraa:

Miten softayrityksen strategia muuttuu kansainvälistymisen kynnyksellä, kun softaa on aiemmin myyty raudan kanssa? Systam tekee digitaalista vierailijahallintaa, eli kaikkia niitä toimintoja, joita toimistoissa ja teollisuuslaitoksissa tarvitaan vierailijoiden vastaanottamiseen - puhutaanpa sitten tilavarauksista, itsepalvelupäätteistä tai vieraiden turvallisuusperehdytyksistä. Se on kokonaisratkaisu ja olennainen osa kiinteistöjen henkilö- ja tietoturvallisuutta, tuottavuutta sekä asiakaskokemusta.

Vuonna 2006 perustettu Systam on kasvanut kotimaassa liki 2:n miljoonan ARR:n (toistuvaislaskutuksen) ja 18:n hengen yritykseksi. Nyt edessä on kansainvälistyminen, mutta minkälaisia haasteita siihen tuovat muun muassa dedikoidut itsepalvelupäätteet. Ratkaisu, joka on ollut asiakkaille helppo Suomessa, tuokin kansainvälistymiseen omat haasteensa.

Systamin tarinasta ja kansainvälistymisen haasteista sekä mahdollisuuksista on podcastissa keskustelemassa yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Anssi Tamminen. Haastattelijana toimii tuttuun tapaan Loyalisticin perustaja ja toimitusjohtaja sekä SaaS Finlandin vetäjä Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Episodin blogijuttu:  

Seuraa:

Anssi Tamminen
https://www.linkedin.com/in/anssi-tamminen/

Systam

Taksiala on ollut viime vuosina kovassa murroksessa Suomessa ja maailmalla. Uberit ja appit ovat muuttaneet alaa samalla kun kilpailua on vapautettu. Korona ja Ukrainan sota toivat kurittivat alaa. Ensin katosi kyydit, sitten nousivat polttoainekustannukset. 

Meille useimmille tuttu taksiliikenne on kuitenkin vain pieni osa alan myynnistä. Suurimman osan kyydeistä maksaa kunnat, hyvinvointialueet ja Kela. 

Tästä osa on ryhmäliikennettä, kuten koulu- ja invakuljetuksia, joita suomalainen Intoit Oy on Movit-sovelluksella optimoimassa.

Perinteisesti ryhmäliikenteen tilauksia on optimoitu Excelillä tai kynällä ja paperilla. Ajojärjestely on haastavaa, sillä ryhmäliikenteessä asiakkaita ovat lapset, vammaiset ja vanhukset, joita ei yksinkertaisesti voi jättää noutamatta sovittuun aikaan. Tilauksia tulee monia kanavia pitkin, ja tavallisia taksikeikkojakin pitäisi samoilla autoilla väleissa ajaa. 

Movit yhdistää tilaajan, ajojärjestelijän, kuskin, kyytiläiset ja taloushallinnon sujuvaksi kokonaisuudeksi, jossa kaikki voittavat.

Suomessa on jo saatu merkittävä markkinaosuus, ja nyt ollaan mullistamassa Britannian taksimarkkinoita, jossa paikoin käytettään vielä faksia ryhmäliikenteen tilauksissa.

Miten sitten kahden serkun 2005 perustama Savolaiset Solutions löysi sattumalta taksialan ja menestyksen? Ja millaista on rakentaa menestystä nichejen nichessä, sillä kun taksiala on jo itsessään niche-markkina, on ryhmäliikenne jo nichejen niche? Entä mitä oppeja kansainvälistymisen alkutaipaleelta on jakaa?

Taksiliikenteestä ja Movitin tarinasta podcastissa on turisemassa Intoit Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja Lauri Savolainen, haastattelijana tuttuun tapaan Loyalistic Oy:n Antti Pietilä.

Podcastin löydät Loyalisticin blogin lisäksi YouTubesta, Spotifysta, Applen ja Googlen podcast sovelluksista ja monista muista podcast-alustoista (linkit alla).

Kun digimarkkinoinnista on kyse, olemme tottuneet luottamaan suuriin pääasiassa amerikkalaisiin some- ja hakujätteihin, myös natiivimainonnassa.

Nyt haastaja tulee Suomesta.

Natiivimainosalusta Readpeak kasvaa ja kansainvälistyy kovaa vauhtia. Liikevaihtoa kertyy jo liki 8 miljoonaa. 70% vuosikasvu on erittäin kova saavutus samalla kun markkina alla sukeltaa. Menestysmalli on löytynyt ja uusi markkina saadaan kannattavaksi ja seuraavaa rahoittamaan jo alle vuodessa.

Tarinan tekee mielenkiintoiseksi se, ettei perustaja Tomas Forsbäckillä ollut taustaa sen paremmin busineksestä, tekistä kuin mainosmarkkinoista. Miten sitten ummikko voi onnistua? Ja tekemällä asiat vieläpä alan näkökulmasta väärin.

Sattumalta juuri se on luonut pohjan epäreilulle kilpailuedulle digijättien natiivialustoihin verrattuna: enemmän mainostuloja medialle, edullisempia tuloksia brändille ja paremmin osuvaa sisältöä lukijalle. Eikä nyt puhuta prosenteista vaan sadoista prosenteista.

Mitä sitten natiivimainonta on? Sisällön maksettua nostamista median uutisvirtaan. Kun avaat digilehden aamulla, uutisvirrassa on mainos-merkinnällä brändien tuottamia juttuja. Mediat käyttävät Readpeakin alustaa natiivi-inventaarin myymiseen. Brändit ostavan sen kautta näkyvyyttä tuottamalleen sisällölle. Ja tekoäly optimoi rajallisen inventaarin käytön tehokkaasti: kiinnostavampaa sisältöä lukijoille.

Menestyksen löytäminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa.

Kuulemme kuinka Forsbäck joutui matkalla irtisanomaan viimeisenkin työntekijän ja mietti oliko se nyt tässä?

Tai kuinka softakehityskumppani deletoi lähdekoodit ja yritti rahastaa palauttamisella.

Tai kuinka myyntivetoinen malli osoittautuikin isoksi virheeksi ja digimalli taas menestykseksi.

Ja missä Readpeak jo olisikaan, jos maailmalle olisi lähdetty heti, tai ainakin selvästi aikaisemmin.

Episodin tarinoihin kätkeytyy monta jokaiselle tärkeää oppia ja epätavallistakin startup-viisautta.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa (linkit alla).

Onko metaverse internetin seuraava klondike? Vieraana Juha Holkkola, Fusionlayer

Tiedätkö mikä on metaverse? Sanotaan, että metaverse on internetin seuraava vaihe ja suurten mahdollisuuksien klondike. Metaverse ei kuitenkaan ole Metaksi nimensä muuttanut Facebook, eikä VR-lasit, vaan todella paljon muuta.

Monimutkaisesta nimestään huolimatta Metaverse ei kuitenkaan ole nörttien valtakuntaa, vaan jopa internetiä suurempi murros ihan tavallisille reaalimaailman yrityksille.

Mitä business-mahdollisuuksia metaverse sitten avaa? Entä mikä on Gallin laki ja kuinka se liittyy mahdollisuuksien hyödyntämiseen?

Aiheesta Antti Pietilän kanssa keskustelemassa metaversen mahdollistavaa verkkoteknologiaa erityisesti operaattoreille tekevän Fusionlayerin toimitusjohtaja Juha Holkkola.

Käymme läpi myös Fusionlayerin tarinaa, sillä se linkittyy tiiviisti suomalaisen ohjelmistoalan tarinaan. Fusionlayer on aikanaan Nixusta irronnut ohjelmistoyritys. Nixu taas sai alkunsa 1988 kun Suomeen tuli internet, ja nimensä Otaniemen tietotekniikan labrasta. Haastattelupäivänä pörssilistatusta Nixusta oli tehty ostotarjous. Jos Nixu sai alkunsa internetin ensimmäisestä vaiheesta, rakentaa Fusionlayer tulevaisuuttaan internetin seuraavan vaiheen, metaversen varaan 35 patentin turvin ja 50% vuosikasvun voimalla. Asiakkaat ovat luonnollisesti pääosin ulkomailla.

Jos haluat ymmärtää mistä metaversessä on kyse, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa ja miten se muuttaa sinunkin toimialaa. Kutsumme sinut mukaan rakentamaan suomalaista metaverse-klusteria!

Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/onko-metaverse-internetin-seuraava-klondike-vieraana-juha-holkkola-fusionlayer

Juha Holkkola

Mitä isompi IT, sitä monimutkaisempi sen palvelutuotanto yleensä on: erikoistuneita tiimejä, useissa aikavyöhykkeissä, monia palvelukumppaneita (Managed Service Provider, MSP) ja lukuisia palvelutuotannossa käytettäviä järjestelmiä. Prosessien tulisi kuitenkin virrata tiimien, järjestelmien ja kumppanien yli sujuvasti.

Tätä ongelmaa ratkaisee suomalainen SaaS-yritys ONEiO. Nyt ei siis puhuta liiketoiminnan integraatiosta, vaan IT:n omien sekä kumppanien järjestelmien välillä. Ollaan siis tekemässä IT-palvelutuotannon teollista vallankumousta. Siitä episodissa kertomassa ONEiO:n toimitusjohtaja Juha Berghäll.

Tiimissä on nyt 55 henkeä jolla toistuvaislaskutusta syntyy neljä miljoonaa euroa. Vallankumousta vauhdittaakseen ONEiO sai huhtikuussa 2022 7,2 miljoonaa rahoitusta.

Kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa. Onpahan ONEiO:n integraatiopalvelu on löytänyt tiensä jo mm. Bayerin globaalin yli miljardin IT-ulkoistuksen viestiytimeksi ja mahdollistajaksi.

Perinteisesti IT:n omien palvelutuotannossa käytettävien järjestelmien ja kumppanien vastaavien välisten integraatioiden toteutus on ollut hidasta käsityötä. Järjestelmien rajapinnat eli API:t on yleensä heikosti toteutettuja ja dokumentoituja, jälkiajatuksena syntyneitä. Ja softien kehittyessä rajapinnatkin elävät. Toimivat integraatiot menevät rikki, tai järjestelmähäiriöt sotkevat dataliikenteen. Niinpä toteutukset ja ylläpito ovat harvoin yksinkertaisia.

Kun kumppaneita on lisäksi monesti tapana kilpailuttaa ja vaihtaakin kolmen vuoden välein, lennossa, on hitaat integraatioprojektit myrkkyä palvelutuotannon laadulle, sujuvuudelle ja tehokkuudelle kummankin osapuolen näkökulmasta.

Näitä integraatio-ongelmia ONEiO lähti vuonna 2011 ratkaisemaan.

Matkan varrella on tehty monia vääriä oletuksia, ja jouduttu oppirahoja maksamaan. Uskottiin esimerkiksi, että asiakkaat haluavat helppokäyttöisempää aidon itsepalvelun mahdollistavaa ns. Product Led Growth (PLG) henkistä tuotetta, kun he itse asiassa halusivat itsepalvelun sijaan enemmän palvelua. Se taas vei yrityksen integraatiopalveluiden tarjoamiseen mielenkiintoisella, SaaS-yritykselle poikkeavalla mallilla.

Tarina ei luonnollisesti ole ihan näin yksinkertainen, mutta siitä lisää episodissa.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Vilkas Groupin verkkokauppaohjelmistolla pyörii yli 2000 verkkokauppaa Suomessa ja Ruotsissa. Toimitusjohtaja Markku Korkiakoski onkin oikea henkilö kertomaan missä Suomen verkkokauppaskene nyt menee ja miten verkkokaupassa menestytään, onhan hänellä itselläänkin 7 verkkokauppaa. Käymme myös läpi Vilkas Groupin tarinaa.

Vuonna 1995 aloittanut Vilkas Group on liki yhtä vanha kuin suomalainen verkkokauppaskene. Aluksi verkkokauppoja tehtiin ns. pitkästä tavarasta. Nykyään Vilkkaalla on myös  tarjolla saas-palveluita, joiden avulla kauppias voi perustaa verkkokaupan helposti ja nopeasti. Suomalaiseksi SaaS-yritykseksi Vilkas on menestynyt mainiosti tehden vajaa 3 miljoonaa liikevaihtoa 25 hengen tiimillä. Vilkkaan verkkokaupoilla myydään vuodessa yli 350 miljoonalla eurolla.

Markku Korkiakoski innostui verkkokaupasta yliopistossa ja hyppäsi Vilkkaaseen mukaan aivan alkuvuosina. Verkkokauppa, verkkokauppiaat ovat siis tulleet tutuiksi, myös omien verkkokauppojen kautta.

Aloitetaan puhumalla verkkokaupan tilasta Suomessa. Kuinka verkkokauppa on kehittynyt? Miten korona-kasvu näkyi, entä miltä korona-krapula nyt tuntuu?

Puhutaan sitten verkkokaupan pullonkauloista, eli mikä jarruttaa suomalaisten verkkokauppiaiden menestystä?

Mitä osaamista tarvitaan? Mihin verkkokaupat kompastuvat? Ja mitkä ovatkaan suomalaisen verkkokaupan menestytarinoita?

Suomalaiset verkkokaupat kansainvälistyvät harvoin. Korkeat logistiikkakulut ovatkin yksi kansainvälistymisen esteistä, mutta kyllä nekin on onnistuttu ylittämään.

Entä millainen on ollut Vilkas Groupin tarina? Mitä SaaS-busineksestä on opittu, entä kansainvälistymisestä?

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Jos saan veikata, et ole kuullutkaan Nordhealthista. Eivät ole useimmat suomalaiset SaaS-asiantuntijat, VC:t tai analyytikotkaan. Kuitenkin Nordhealth on yksi menestyksekkäimmistä suomalaista SaaS-yrityksistä yli 400 työntekijällä. Nordhealth on listattu Oslon pörssiin ja sai listautumisen yhteydessä 120 miljoonaa rahoitusta.

Kun tapasin perustajan Janne Huttusen joitakin vuosia sitten, oli firman nimi vielä Finnish Net Solutions. “Kysyin mitä puuhaatte?” Sain vastaukseksi “Eläinlääkäreille toiminnanohjausta”. Aika nicheä, ajattelin. Ja juuri siksi et olekaan firmasta kuullut, mutta eläinlääkärit ovat.

Tarina alkaa marraskuusta 2001 kun aikaisemmin freelance-yhteistyötä tehneet Janne Huttunen ja kolmekymmentä vuotta vanhempi Paavo Tuovinen päättävät perustaa firman ja tehdä kotisivuja asiakkaille. Samalla liikeidealla taisi tuolloin aloittaa satoja yrityksiä.

Matkan varrella tehtiin yhtä jos toista, asiakkaiden ongelmia ratkaisten. Tarjottiin vaikkapa Pohjois-Savossa nettiyhteyksiä Wifin yli. Eräässä projektissa piti sitten integroida verkkosivut eläinlääkärisoftaan, ja mentiin siis juttelemaan softan tekijän kanssa kuinka integraatio saataisiin tehtyä. Softan tekijällä alkoi eläkeikä lähestyä, ja kahvia juodessa tuli kysyttyä, haluaisiko tekijä ehkä myydä softan. Ja näin sattumalta löytyi tulevaisuuden fokus.

Softasta tehtiin webbiversio ja sitä lähdettiin kauppaamaan toistuvaislaskutuksen toivossa. SaaSista ei vielä osattu puhua. Vuosien työllä saatiin Suomi valloitettua ja kansainvälistyminen aloitettiin Virosta. Ei tainnut olla konsultteja neuvomassa.

Mutta pieni niche on juurikin tarinan juoni. Tiukka fokus helpottaa asiakashankintaa kun tiedetään missä halutaan olla esillä.

Virossa opittiin kansainvälistymistä ja sitä jatkettiin Ruotsiin, UK:hon, Italiaan, Espanjaan ja nyt jo menestyksekkäästi Yhdysvaltoihin, tulorahoituksen turvin. Nettisivubusineksistä luovuttiin vasta 2018.

Kun Paavo Tuovisella alkoi vuorostaan eläkeikä häämöttämään, sai Janne kiinnostavan puhelun, ja samalla löytyi uusi vetäjä ja pääomistaja. Paavo pääsi irtautumaan, ja Janne löysi uudeksi yhtiökumppaniksi Charles MacBainin.

Nyt oltiin jo hyvässä vauhdissa kansainvälistymisessä, ja uuden pääomistajan myötä vauhti vain kasvoi. Lähdettiin listautumaan ja hakemaan rahoitusta kasvua kiihdyttämään. Ja tulosta näyttää syntyvän.

Nyt tiedät lyhyen version, mutta varsinaiset tarinan opit ja menestyksen salaisuudet saat kuuntelemalla koko podcast-haastattelun YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Paavo Beckman näki Piilaaksossa asuessaan kuinka aktiivisesti siellä toimivat yhdysvaltalaiset korporaatiot etsivät startupeja ja kasvuyrityksiä. Kotimaahan palattuaan havainnosta syntyi tutkimusyritys Catapult International, ja sen osaamisen pohjalta SaaS-tuote Innopipe.ai. Vaikka Innopipe on vasta julkaistu, on maailmalta asiakkaiksi saatu Mercedes-Benziä ja Continentalia, kotimaisia Wärtsilää, Konecranesia ja Fortumia unohtamatta.

Tässä episodissa puhutaan siis miten korporaatiot löytävät mielenkiintoisia startupeja ja kasvuyrityksiä, ja toisinpäin. Sekä kuinka tutkimus- ja konsulttiyrityksestä synnytetään softayritys. Sekä kuinka korporaatioille myydään. Unohtamatta toki vieraan omaa uratarinaa.

Korporaatioille startupien ja kasvuyritysten etsiminen on usein osa innovaatiotoimintaa, parhaat ideat ja osaaminen kun yleensä syntyvät muualla kuin jäykissä korporaatioissa. Kun sopiva kumppani on löytynyt, yhteistyö voi ottaa monta muotoa, asiakkuudesta, kumppanuuden kautta rahoittamiseen ja yrityskauppaan. Nopea pitää kuitenkin olla, sillä startupin kiinnostus voi kadota nopeasti kasvun myötä.

Startupeille ja kasvuyrityksille taas korporaatio voi avata suuria mahdollisuuksia. Tutkaan on kuitenkin vaikea päästä, eikä ulkopuolelta usein edes arvaa, missä suuryrityksessä on meneillään juuri oikeanlainen hanke. Puhutaan siis myös siitä, miten tutkaan päästään.

Lisäksi puhutaan siitä, miten tutkimusyrityksestä synnytetään softayritys.

Ja kuinka korporaatioille oikein myydään. Esimerkiksi Innopipe on tunnistanut Euroopassa 52 341 potentiaalista kontaktia. Miten tuo markkina löydettiin ja kuinka sitä otetaan haltuun.

Lopuksi käydään läpi Paavo Beckmanin tarinaa. Miten epäonnistunut rockmuusikko ja kommunisti päätyivät perustamaan yrityksen, ja päätyivät sattuman kautta Piilaakson isoihin pöytiin. Ja mikä toi miehen takaisin Suomeen?

Kuuntele tämänkertainen Menestystä Etsimässä podcastin episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Yrityksen digitaalisen selkarangan muodostaa liiketoimintajärjestelmät, useimmiten ERP eli toiminnanohjausjärjestelmä tärkeimpänä. Mitä sitten pitäisi tietää softatoimittajien liiketoimintamalleista näinkin tärkeää järjestelmää hankittaessa?

Kaupalliset mallit on ehkä vielä ymmärrettäviä, mutta jos kisassa on avoimeen lähdekoodiin uskovia toimittajia, mennään usein luulon puolelle.

Monet yritysjärjestelmistä perustuvat yrityksen omille palvelimille tai yksityiseen pilveen asennettavista lisenssipohjaisista nk. on premises ratkaisuista, joissa maksetaan lisenssistä, ylläpidosta ja käyttöönottoon liittyvistä palveluista. Pilviohjelmistojen eli nk. SaaS-softien osalta maksetaan käytöstä. Avoimen lähdekoodiin (open source) perustuvissa ratkaisuissa ei välttämättä makseta itse softasta, vaan kaikesta muusta, ja välillä myös itse softasta. Avoin kun ei välttämättä ole ilmaista.

Yritysjärjestelmä on aina iso, kriittinen ja pitkäaikainen hankinta. Niinpä kumppani ja ratkaisu on valittava huolella.

Toimittajan on pysyttävä elinvoimaisena, ja kustannukset järkevinä myös liiketoiminnan muuttuessa. Parhaan valinnan ja onnistuneen neuvottelun kannalta toimittajan liiketoimintalogiikka on hyvä ymmärtää.

Ja juuri niistä tässä episodissa puhutaan, kun Antti Pietilä saa vieraakseen Avoin.Systems Oy:n tuoreen toimitusjohtajan sekä Software Finland ry:n* hallituksen puheenjohtajan Pekka Walkaman.

Vaikka Walkama uudessa tehtävässään astuu avoimen lähdekoodin puolelle, on hänellä taustallaan pitkä ura lisenssi- ja pilviohjelmistomalleilla toimivan yritysjärjestelmätoimittajan johtamisesta, sekä softa-alan edunvalvojan näköalapaikalta muista alan liiketoimintamalleista. Podcasting isäntä, Antti Pietilä, on Software Finland ry:n hallituksen jäsen ja vetää sen SaaS Finland toimintaa.

*Software Finland ry: Ohjelmisto- ja e-business ry (ent. Ohjelmistoyrittäjät ry) on päättänyt vaihtaa nimekseen Software Finland ry, mutta nimeä ei ole vielä tätä kirjoitettaessa hyväksytty PRH:ssa.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Tässä podcast-episodissa syvennytään integraatioiden maailmaan ja kovaan vauhtiin päässeen Frendsin kasvutarinaan kun Loyalisticin Antti Pietilä saa vieraaksi Antti Toivasen Frendsiltä.

IT:tä ei enää yritetä rakentaa monoliittien varaan, vaan moderni IT muodostuu kasvavasta joukosta yritys-, yksikkö- ja osastotason järjestelmiä, sovelluksia sekä pilvipalveluita, ja löytyypä monelta soppaan vielä viime vuosituhannelta periytyneitä “höyrykoneita”, joiden yli prosessit rakennetaan integraatioiden avulla. Integraatioiden rakentamisen täytyy olla helppoa, mutta monipuolista, ja niiden valvonnan ja ylläpidon tehokasta. Ketteryys ja luotettavuus ovat valttia myös integraatioiden maailmassa.

Integraatioiden toteutuksessa käytetään usein integraatioalustaa, kuten suomalaisen Frendsin enterprise integration Platform-as-a-Service (eiPaaS) ratkaisua.

FRont-End Dialup Systemiksi alunperin kutsutusta järjestelmä on tänään jäljellä vain nimeksi otettu Frends-lyhenne. Itse järjestelmä on moneen kertaan nahkansa matkalla luonut. Pitkä matka on soittomodeemeista enterprise iPaaSiin tehty.

Näyttää, että Frends on lopulta osunut kultasuoneen, sillä kasvu on nyt lätkämailan lapaakin jyrkempää. Menestys ei kuitenkaan ole tullut nopeasti, sillä alkava vuosi on samalla Frendsin 30:nes.

Pitkä on myös ollut podcast-vieraan, Antti Toivasen, Frends-ura, sillä se alkaa 25 vuotta sitten freelance-koodaajana, ja on siitä jatkunut liki kaikkien toimintojen yli miehen mielestä tärkeimpään, eli markkinointiin. Nykyisin Chief Storyteller-tittelillä häärivä Antti vetää Frendsin markkinointia, mutta tuntee tuotteen, firman ja integraatiomaailman kuin omat taskunsa. Tarjolla onkin harvinaisen syvää ja monipuolista näkemystä. Tarkkakorvainen löytää episodista myös muutaman menestyksen salaisuuden.

Kuuntele episodi, niin tiedät missä integraatioiden maailmassa mennään, miten ne ovat kilpailuetu ja tutustut samalla Frendsiin, josta tulet varmasti kuulemaan vielä paljon lisää.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Jatkossa jokainen yritys on softayritys, väittää Harvard Business Review. Mutta millaista on softabusineksen rakentaminen teollisuuden tarkastuspalveluiden yhteyteen 40 000 työntekijän DEKRAssa, kun idea ei synny pääkonttorissa, vaan suomalaisessa tytäryhtiössä? Ja kuinka muut maat saadaan tuotetta myymään? Millaista tukea, ja toisaalta haastetta on edessä niin lähiorganisaatiolta, kuin pääkonttorin väeltäkin?

Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksenä toimivan DEKRAn tarina alkaa Saksasta autokatsastuksista vuonna 1925 Stuttgartissa, ja on sieltä levinnyt ympäri maailmaa erilaisiin muihinkin tarkastuspalveluihin yltäen 3 miljardin liikevaihtoon. VALTO360 softabusineksen tarina taas alkaa vuonna 2018 Suomesta.

Episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen DEKRAn VALTO360 tuotteesta ja sen myynnistä vastaavan Timo Juholan.

Kuuntele episodi, niin tiedät, mitä on edessä, jos teidän yrityksessä päätettäisiin lähteä softabusinekseen, tai pikemminkin kun päätös lopulta ennemmin tai myöhemmin tulee.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Seuraa:

Timo Juhola

Hyvä myyjä osaa sovittaa lähestymistavan ja puheen prospektin piirteiden ja persoonallisuuden mukaan. Tällöin menestymisen mahdollisuudet ovat. Savolaisille on myytävä eri tavalla kuin hämäläisille.

Mutta entä kun sovittaminen pitäisi tehdä jo ennen kun kohdetta on tavattu. Miten viesti ja lähestymistapa silloin personoidaan?

Traitspotter arvioi prospektien piirteet ja persoonallisuuden heidän digitaalisen jalanjäljen perusteella niin, että myynti- tai markkinointiviesti voidaan jo lähtökohtaisesti vastaanottajan tyyliin sopivaksi.

Tässä episodissa Antti Pietilä saa vieraakseen Traitspotterin perustajan, sarjayrittäjä Jani Karhusen, ja keskustelussa on prospektin digitaalinen jalanjälki ja sen hyödyntymäminen kontaktoinnin räätälöinnissä. Samalla puhutaan yrittäjyydestä laajemminkin, onhan Traitspotter jo Karhusen 13. yritys! Ja tietenkin Jyväskylän poikkeuksellisesta SaaS-keskittymästä.

Kuuntele episodi, jos haluat tietää mitä digitaalinen jalanjälki kertoo persoonallisuudesta, ja kuinka sen avulla myyntiä ja markkinointia voi tehdä tehokkaammin. Lopulta asian voi yksinkertaistaa introvertteihin ja ekstrovertteihin, ja jo niiden mukaan jaottelemalla, menestyminen on huomattavasti parempaa.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Kaiken digin keskellä, puhelin on edelleen tärkeimpiä käyttöliittymiä yrityksiin ja asiakkaisiin. Ei siis ole yhdentekevää millainen asiakaskokemus puhelimessa syntyy. Samalla puhelin on osa, mielellään saumatonta monikanavaisuutta. Pallon olisi pysyttävä hallussa samalla kun asiakas hyppii puhelimen, chatin, sähköpostin ja pikaviestimien välillä. Oman haasteena yrityksille tuo vielä etätyö. Pitäisi osata tunnistaa, onko työntekijä vapaana, vai esimerkiksi Teams-palaverissa.

Jokainen meistä on päätynyt kiukun partaalle yrittäessään asioida puhelimella. Valitsemaan loputtomista numerovaihtoehdoista oikeaa haaraa. Joutuen pitkän odotuksen ja pomputtelun jälkeen kuolleeseen haaraan, ja aloittamaan rumban alusta. Kuuntelemaan samaa kauheaa odotusmusiikkia kuukaudesta toiseen. Ihmetellen, pitääkö asiakkaan tosiaan hallita yrityksen organisaatiokaavio saadakseen asiansa hoidettua.

Mitä sitten pitää laittaa kuntoon? Kuinka myynti ja asiakaspalvelu viritetään sisääntuleviin puheluihin? Entä kuinka asiakkaiden tavoittamisesta tehdään helpompaa? Ja mitä muita keinoja asiakaskokemuksen parantamiseen löytyykään?

Episodin aiheena on siis asiakaskokemus puhelimessa ja sen parantaminen, kun Antti Pietilä saa vieraakseen Line Carrierin toimitusjohtajan Niko Tarjasalon.

Line Carrier jo 15 miljoonan liikevaihdon ylittänyt operaattori ja ohjelmistotalo. Mistä tarina sai alkunsa? Entä miten kovat kasvutavoitteet on tarkoitus saavuttaa?

Ja kuten konseptiin kuuluu, käymme läpi myös Niko Tarjasalon matkaa Line Carrierin toimitusjohtajaksi.

Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Ja kokeile sen jälkeen oman yrityksesi asiakaskokemusta puhelimitse kuin olisit ulkopuolinen.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.

Suomesta ponnistaa poikkeuksellisen paljon menestyneitä kyselysoftayrityksiä, kymmenkunta. Kilpailua siis riittää. Kuitenkin kaikki ovat oman nurkkansa löytäneet. Samalla kotimaan markkina on ollut monelle kahle. Kun pienellä kotimarkkinalla ei ole varaa fokusoida liikaa, pian myydäänkin kaikkea kaikillle. Kansainvälistymiseen tarvitaan kuitenkin terävää fokusta: niche, jossa voidaan olla paras.

Miten yritykset sitten löytävät tuotteelleen oman nurkkansa ja hakevat tietä kansainväliseenkin menestykseen?

Tätä kysymystä lähestytään episodissa suomalaisen kyselysoftamarkkinan ja Surveypalin esimerkin viitoittamana kun Antti Pietilä saa vieraakseen Surveypalin toimitusjohtajan Kalle Reunasen.

Samalla kuullaan myös kuinka valuuttadiileristä tuli konsultti, ja kokeneesta konsultista vahingossa asiakkaan toimitusjohtaja.

Meille uutisjunkeille on myös tervettä kuulla kuinka Kalle Reunanen on jo vuosia menestynyt lukematta uutisia.

Perehdy kanssamme kyselysoftien evoluutioon, selviytymiseen kilpaillulla markkinalla ja siitä kasvupolun löytämiseen. Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa.

Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin.