Podcast metsästä

Emil Kastehelmi tunnetaan ennen kaikkea Ukrainan sodan tilannekuvan päivittämisestä avoimen lähdeaineiston tietojen perusteella. Miten tunnistaa oikea tieto väärästä, miten hallita mieli ja hermot silloin kun haluaisi jonkun tiedon olevan totta. Ja kuinka muuttaa mieli silloin kun todistusaineisto osoittaa, että arvio menikin väärin.

Ukrainan sodan tilannekartta: https://www.scribblemaps.com/maps/view/The-War-in-Ukraine/091194

Kaihovaaran kirja Vieras eläin on kaivattu laajennus eläinkeskusteluun. Se onnistuu esittämään ajatuksia eläinten ajattelusta JA tappamisesta tavalla, joka on jopa metsästäjälle samaistuttava. Suoritus on poikkeuksellisen arvokas.

Hanki kirja: https://atena.fi/kirjat/vieras-elain
Kuuntele äänikirjana: https://www.storytel.com/fi/fi/books/vieras-el%C3%A4in-ja-muita-uusia-luontokappaleita-2016721

Mediatyöstään tunnettu Kirsi Salo kertoi miten helsinkiläisnainen kääntyi metsästyksen vastustajasta metsästykseksi ja millaisia havaintoja hänellä metsästyksen aloittamisesta on. 

Törmäsin SEY:n eläinten viikon materiaaleihin ja niissä esietyt huomiot supikoirasta aiheuttivat aika lailla ihmetystä. Sovimme haastattelun, selvitimme mistä oli kyse.

Jatkoksi riistavegaani -jaksolle, tässä jaksossa Viral vegansin Pavel esittää kysymyksiä minulle ja Veera Kivistölle. Kävimme läpi teemoja, jotka vegaaneja metsästyksessä usein arveluttavat. 

Lääkäriksi Tampereella opiskeleva Veera on jälleen yksi kaupunkilaisnainein, joka on kiinnostunut metsästyksestä. Joukko on kasvava ja sen ajatuksia kannattaa aina kuunnella. 

Mitä on ratkaisukeskeinen valmennus? Miten kaupungissa asunut eläinrakas nainen löysi rohkeutensa toiminnallisen ammunnan ja metsästyksen kautta. Ja miten Salla on kääntänyt nämä oivallukset haluksi autta muita.

Eränkävijöiden kautta tunnetuksi tullut karhumies Ari Turunen julkaisi alueensa karhulupien mennessä toimeenpanokieltoon yllättävän päivityksen instagramiin. Metsästäjiltä on totuttu kuulemaan somessa aggressiivista viestintää. Ari haastoi sen sijaan metsästäjät kertomaan omasta harrastuksestaan ylpeästi ja positiivisen kautta.

Arin instapäivitys:
instagram.com/p/ChMXj_XrO7o/

Metsästysseurojen tempauksista, toimivuudesta ja toimimattomuudesta on olemassa tuhat tarinaa. Mutta mitä niistä ajattelee seuratoiminnan kehittämisen ammattilainen Mikko Mäntylä? Mitä opittavaa metsästysseuroilla voisi olla uhrheiluseuroilta ja päinvastoin

Jaksossa nopea tiivistelmä siitä miten aloite valkohäntäpeuran haitalliseksi vieraslajiksi siirtämisestä eteni ja miltä se näyttää nyt kun aloitteen sisältö saatiin tarkemmin selville. 

Mitä Suomen luonnonsuojeluliitto aloitteellaan tavoiteli ja ymmärrettiinkö aloite mediassa oikein? Mitä pitäisi tehdä, että aloitteet voitaisiin ymmärtää tarkemmin niin kuin ne on tarkoitettu?

Suomen luonnonsuojeluliitto ehdotti 24.5. julkaistussa tiedotteessaan kannattavansa Valkohäntäpeuran siirtämistä haitalliseksi vieraslajiksi. Metsästäjäliitto ilmoitti vastustavansa aloitetta. Mistä ihmeestä on kyse ja miksi metsästäjäliitto vastustaa metsästysmahdollisuuksien parantamista?

Olen huomannut että monen ajatukset luolapyyntiin liittyen ovat syntyneet kolmannen käden lähteistä. Siksi on tärkeää ottaa selvää mistä on kysymys, useammasta näkökulmasta ja suoraan lähteeltä. Tässä luolapyyntiä harrastavan metsästäjän näkemys pyynnin motiiveihin, käytäntöihin ja tuloksiin. 

Aidar Okenov on aktiivimetsästäjä ja tarkka-ampuja, joka metsästää nykyään lähes yksinomaan susia. Minkälainen Kirgisian metsästyskulttuuri on, miten uhanalaisia eläimiä siellä suojellaan ja minkälainen rooli sudenmetsästyksellä yhteiskunnassa on. 

Tuomas kertoi minulle, että vaikka Susia ja ihmisiä -sarja ei varsinaisesti muuttanut hänen asennettaan susia kohtaan, se auttoi häntä näkemään eri lailla ajattelevien näkökulmaa ja ymmärtämään sitä. Pohdimme tätä kautta kuinka metsästäjän kokemus itselle tärkeän elämäntavan uhasta onkin täysin jaettu myös susia suojelevien näkökulmasta. 

Tässä jaksossa esittelyssä Kipinöitä-podcastin ensimmäinen jakso. Kipinöitä on uusi podcast vaikeista luontoaiheista. Tavoitteenamme on laajentaa todellisuuskuplia radikaalin kuuntelun avulla. Tässä podcastissa osataan käyttäytyä, kuunnella, olla rakentavasti eri mieltä ja etsiä uusia näkökulmia meille itsestäänselviin aiheisiin.

Seuraa instagramissa: https://www.instagram.com/kipinoitapodcast/,
kuuntele spotifyssa: https://open.spotify.com/show/6vhBeyA8cjYgSJmH7gjHXx?si=b4d18e1b4eb14979

Mitä Riku on oppinut metsästystä aloittaessaan ja mikä hänet sen pariin ylipäätään toi? Miten Madventuresin metsästysjakso tehtiin ja miksi harjoittelu siinä jäi pieneen roooliin? Mitä mieltä matkailun ja elämysten ekspertti on metsästyksen matkailumahdollisuuksista ja mitä niitä miettiessä pitää ottaa huomioon. 

Naistenpäivän kunniaksi, Aleksi antaa mikin naisille ja istuu itse hiljaa. Jaksossa kahden äidin, Anna-Riikan ja Janinan keskustelu äitiydestä, naiseudesta ja siitä miten ne sopivat aseiden ja metsästyksen kanssa yhteen.

Jatkamme tässä jaksossa Konstan kanssa keskustelua elämän haasteiden selättämisestä ampumaharrastuksen kanssa. Jaksossa syvälle sukeltavia tarinoita vaikeista ajoista ja ennen kaikkea niistä selviämisestä. Mukana myös poliisiviranomaisen näkemys siihen milloin aseelupien peruuttaminen on välttämätöntä. 

Jari Hakulinen ja Johannes lehtomäki pohtivat kanssani metsästykseen liittyvien lakialoitteiden vaikutusta lainsäädäntöön ja julkiseen keskusteluun. Puhuimme myös hirvilupien määrästä ja metsästäjille annetusta vastuusta kannan säätelyssä. 

Miten yhdistää metsästys ja isyys? Pitäisikö lapsille tarjota vain "normaaleja" harrastuksia ja suojella heitä eläinten kuoleman aiheuttamilta traumoilta? Miten löytää isänä aikaa metsästykselle? Nämä ja monta muuta isyyden ytimeen osuvaa pohdintaa monipuolisen metsästäjän ja uusperheen isän Antti Saarenmaan kanssa. 

Kolmannessa rautapyyntiä käsittelevässä jaksossa pohditaan Korkeasaaren johtajan Sanna Hellströmin kanssa motivaatiota rautapyynnin kieltävän lakialoitteen takana ja yritetään löytää tasapainoa yksilön suojelun ja lajin suojelun välillä. 

Toisessa rautapyyntiä käsittelevässä jaksossa pohditaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävän Helmi-hankkeen projektipäällikkö Kari Karhulan kanssa rautapyynnin realismia, vaihtoehtoja ja vaikutuksia. 

Tämän kolmiosaisen sarjan tarkoitus on pohtia rakentavaan sävyyn minkälaista ajattelua rautapyynnin kieltävän lakialoitteen taustalla on, mitä aloitteen läpimenosta seuraisi ja millaisilla toimilla luonnon monimuotoisuutta voitaisiin turvata etiikka huomioiden. Tässä ensimmäisessä jaksossa vieraana on Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen edustaja Tiia Savenius, jonka näkökulma metsästyksen rooliin luonnonsuojelussa yllätti ainakin allekirjoittaneen. Tässä jaksossa etsitään yhteistyön mahdollisuuksia. 

Eri yritysten ympäristöasiantuntijana työskennellyt Maija Suutarinen hyppäsi pois yritysmaaliman pyörityksestä ja muutti emmännöimään Hakamaan lammastilaa. Susiongelmaan esitetään ratkaisuksi erilaisia suojakeinoja, mutta miten ne näyttäytyvät ympäristöasioista perillä olevan lammastarhurin näkökulmasta? 

Kun bongasin tutun muotibloggaajan metsästyskaupan instastoorista, oli ilmeistä, että tässä on hieno epätodennäköinen metsästyskeskustelu tarjolla. Juttelimme Veeran kanssa siitä miksi paljettivaatteista ja skumpasta kiinnostunut mimmi löysi itsensä viihtymästä paremmin metsässä ja maastokuviovaatteista. Ja ennen kaikkea siitä, miltä metsästys ulkopuolelta katsottuna näyttää ja miten sen tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa positiivisesti. 

Vihreän poliitikon ja metsästäjän kunnioittava keskustelu luonnosta, metsästyksestä, susista ja sosiaalisesta mediasta. Jos tässä ei olla epätodennäköisen metsästyskeskustelun ääressä, niin missä sitten? 

Millaista työtä Suomessa lintujen elinympäristöjen ennallistamiseksi tehdään? Miksi lintuharrastajat ovat alkaneet suorittaa metsästyskortteja? Voivatko metsästävät ja ei-metsästävät luonnonsuojelijat ja maanomistajat tehdä yhteistyötä?

Jousiammunta on ensisijaisesti henkinen laji, mutta jos kroppa ei toimi, ei henkiselle tasolle voi päästä. Petri Vainikainen kertoo kuinka jousiammuntaa kannattaa treenta siten, että paikat pysyvät kunnossa. 

Mitä polarisaatio on, miten se näkyy suomalaisessa susikeskustelussa ja minkälaisia rooleja polarisaatio sisältää. Miriam Attiaksen ja Jonna Kangasojan toimittama kirja Me ja Ne - välineitä vastakkainasettelujen aikaan on mainio katsaus siihen mitä paljon puhuttu polarisaatio todella tarkoittaa. Tässä podcastissa siihen pikakatsaus.

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/me-ja-ne-valineita-vastakkainasettelujen-aikaan/

Törmäsin Akordi Oy:n toimintaan suden kannanhoitosuunnitelman päivityksen kautta. Yritys kuvaa tavoittelevansa erilaisten äänten esiin saamista ja yhteen sovittamista, joka ei kuitenkaan tarkoita samanmielisyyttä. Akordin Juha-Pekka Turunen kertoo tässä jaksossa siitä onko tehtävä toivoton ja siitä millaisia tuloksia päivitysprosessin yhteydessä käydyillä keskusteluilla saatiin aikaan.

Päivitysprosessin arviointi löytyy täältä: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162547/MMM_2020_11.pdf

Ajankohtaisaadissa tutut hahmot Jari Hakulinen ja Johannes Lehtomäki. Sukellamme suojelu- ja taistelukoirien koulutusmenetelmiin, hirvien aiheuttamiin tuhoihin ja siihen kuinka keskustelu niistä on oudon vinoutta. Lopuksi vielä aimo annos vesilintujen metsästyskieltoa. Keskustelu pyörii seuraavien artikkelien ympärillä: 

Koirien väkivaltainen kouluttaminen
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007972861.html?share=5ea4a005ecb5aee63a6c98ae165838d2

Hirvituhot
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1425196

Vesilintujen ruokinnalta metsästyksen kieltäminen
https://metsastajaliitto.fi/uutiset/metsastajaliitto-esittaa-saaliskiintioita-taantuville-vesilinnuille-ruokintakiellon-sijasta

Evolle suunnitellun tiedekansallispuiston vastaanotto on ollut ristiriitainen. Tässä podcastissa etsimme mahdollisia syitä närkästykselle  Riistakeskuksen Jyri Rauhalan kanssa.

https://mmm.fi/blogit/-/blogs/evon-tulevaisuudesta-on-paatettava-harkiten

Miltä ampumaharrastus vaikuttaa työpsykologin näkökulmasta silloin kun mukana on myös kysymyksiä jaksamisesta tai mielenterveydestä? Onko ampujan turvallista hakea apua mielenterveyskysymyksiin, vai sisältääkö se riskin harrastuksen menettämisestä? Miten ammuntaharrastusta voitaisiin käyttää erityisesti nuorisotyön osana.

Keskustelu Konsta Kekin kanssa oli niin arvokas, että halusin syventää teemaa ammattilaisen kanssa. Ja valtavan arvokas oli tämäkin. 

Konsta Kekki kertoo tässä jaksossa valtavan rohkean tarinan siitä minkälainen vaikutus ampumisella on ollut hänen kohtaamiensa haasteiden voittamisessa.

Ampuminen ja mielenterveys yhdistyvät otsikoissa lähinnä traagisissa uutisissa, vaikka tosiasiassa ne otsikot voisivat kertoa paljon laajemmin jaetusta ja arvokkaasta totuudesta: ampuminen on harrastajilleen mielenterveystyötä. On helppoa ajatella, että aseista ja ampumisesta kiinnostuneilla olisi jotain päässä vialla, mutta totuus on usein on, että ampuminen kiinnostaa siksi, että pää pysyisi kasassa.

Olen ihaillut Pekan suoran kyseenalaistavaa kirjoitustyyliä, jossa hän onnistuu löytämään yhteiskunnasta jotain oleellista, käsittelemään sitä suoraan, mutta kuitenkin tavalla, joka ei herätä valtavaa vastareaktiota. Miksi näin on? Mikä vastareaktiolta suojelee? Puhuimme Pekan kanssa kanssa myös metsästyksen mediakuvasta ja metsästyksen aseman parantamisesta. 

Tässä uutiskatsauksessa tuttu raati Johannes Lehtomäki ja Jari Hakulinen keskustelivat allekirjoittaneen kanssa pyöräilijän kuolemaan johtaneen onnettomuuden tuomiosta, Evon suojelualueiden laajennusta ja sen vaikutuksista paikallisiin, sekä Haminassa ja Helsingissä vierailleista susista.

Millaista on toimia tutkijana susikysymyksessä? Minkälaisia valmiuksia akateeminen koulutus antaa tiedeviestintään? Jatkoimme tohtori Pohja-Mykrän kanssa keskustelua näistä aiheista sekä tutkimuksen ja oikean tiedon levittämisen haasteista. 

Tämä jakso käsittelee Mari Pohja-Mykrän väitöskirjaa Vahinkoeläinsodista psykologiseen omistajuuteen - petokonfliktin historiallinen tausta ja nykypäivän hallinta. Tutkimuksessa käydään läpi konfliktin historian avaamisen jälkeen nykytilannetta ja valotetaan sitä minkälaisia seurauksia sosiaalisen kestävyyden laiminlyömisellä on petokonfliktin ratkaisuja etsiessä. Tutkimuksessa määritellään myös viisivaiheinen polku ulos konfliktista. Olen tarkastellut teemaa omien havaintojen ja usein metsästäjäkeskusteluiden kautta ja tullut siihen tulokseen, että Pohja-Mykrä tavoitti tutkimuksessaan jotain mitä susikeskustelusta on täysin puuttunut.

Tiivistelmä väitöskirjasta löytyy täältä:
https://docs.google.com/presentation/d/13PRFEppLvdmrVUHsgBDez6oEZEv6gM8H_ctnSw3Mvfg/edit#slide=id.p

Ja koko väitöskirja täältä:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/229455

Värtsilä-Tohmajärven susilauma tappoi viime vuoden puolella Mika Piiroisen oman koiran lisäksi ainakin kaksi muuta koiraa metsästystilanteessa ja yhden pihasta. Tämän seurauksena neljän suden lauman poistamiseen myönnettiin lupa ja koska luvasta valitettiin, sitä ei voitu panna kokonaisuudessaan toteen. Tässä haastattelussa Mika kertoo hakuprosessista, konfliktin vaikutuksesta paikallisesti ja tilanteen tulevaisuudennäkymisä. Suositeltavaa kuultavaa kaikille, jotka miettivät että mikä poistolupien hakemisen motiivi on. 

Toni on pitkän linjan metsästysbloggari ja valokuvaaja. Purimme hänen kanssaan metsästyksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja mm. sitä voiko metsästystilillä julkaista kuvan ghilliepuvussa imettävästä äidistä. Toni kertoi myös verkkokaupan perustamisesta ja omien aseiden kevyestä kustomoinnista. 

Lukiolainen Johan Salminen on metsästänyt pikkupojasta asti. Nyt kirjoitusten jälkeen hänen tiensä johtaa opiskelemaan, jolloin hänestä tulee metsästykselle entistäkin tärkeämpi hahmo. Hän voi kertoa kokemuksistaan ikätovereilleen, jotka eivät tiedä aiheesta mitään. Tässä jaksossa tämä ja monta muuta oivallusta siitä kuinka metsästyksen tulevaisuudesta pidetään huolta. Johanin ajatuksia voi lukea myös Metsästäjä-lehdestä. 

"Kaupunkilaiset ovat vieraantuneita luonnosta" on toistuva sananparsi, joka yleensä heitetään aika köykäisesti kuvaamaan milloin mitäkin ongelmaa. Mutta miksi näin on? Miksi kaupunkilaiset eivät tunne esimerkiksi metsästystä?

Siksi, että heillä ei ole ollut mitään realistista mahdollisuutta tutustua aiheeseen ensi käden kokemusten kautta. Tilannetta on mahdollista parantaa tekemällä kouluihin vierailuluentoja, joissa metsästäjät kertovat omista kokemuksistaan. Näitä vierailuita voisi tehdä nykyistä paljon enemmän, mutta miten? Tässä podcastissa pohditaan sitä miten vierailun saa aikaan niin että se hyödyttää kaikkia. 

Toisin kuin voisi olettaa, henkisen hyvinvoinnin valmentajalla ja metsästäjällä on paljon yhteistä. Puhuimme Katrin kanssa hänen kokemuksistaan aseista ja ampumisesta, erilaisista uskomuksista, joilla rajoitamme itseämme ja ennen kaikkea siitä minkälaista arvoa itseensä tutustumisella on. Ja  siitä, missä asioissa metsässä tuntikausia istuva ikääntyvä mies on paljon kiireistä helsinkiläistä itsensä kehittäjää pidemmällä.

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kannattaa oppia yhteiskunnallisilta vaikuttajilta. Lasse Männistö on entinen kansanedustaja, liiketoimintajohtaja ja intohimoinen metsästäjä. Hän puhui kanssani metsästyksen arvonnostosta, riistataloudesta, riistamatkailusta ja siitä miten metsästäjäkenttä voi mukautua väistämättömiin muutoksiin. 

Timo Naapuri esittelee mitä on isätyö, miten isiä voidaan vanhemmuudessa tukea ja miksi metsästys on isälle arvokas ajanviettomuoto.

Robert Kroger kertoo vastaukset siihen, miten metsästyksestä kannattaa puhua ulkopuolisille ja minkälaista PR-työtä blood origins tekee. Keskusteltuamme muutamaan otteeseen on käynyt ilmi, että missiomme on sama. Metsästykseen liittyvä syvempi totuus jää liian usein traagisten puolten alle. Siksi aiheesta pitää puhua tavalla, joka on ymmärrettävä muillekin kuin metsästäjille. Tämän tavoitteen edistämiseksi perustimme facebookiin Blood origins Finland ryhmän, jonne ovat tervetulleita kaikki metsästyksen syvimmästä olemasta ja elämäntavan edistämisestä kiinnostuneet.

https://www.facebook.com/groups/424308098765467

Työpsykologi Ava Numminen sai Metsästä-kirjan äitienpäivälahjaksi. Keskustelimme siitä miten eläinoikeuksista ja ilmastonmuutoksesta huolissaan oleva uranainen nyt näkee metsästyksen tarkemmin aiheeseen tutustuttuaan. Näennäinen vastakkainasettelu ei tässäkään jaksossa toteutunut. Sitä ei ollut olemassa. 

Mikko Toivola ja Jarkko Nurmi Riistakeskuksestä sekä metsästäjät Marko Liljeström, Timo Salmia keskustelivat siitä minkälaista työtä sisämaassa on tehtävä monimuotoisuuden suojelemiseksi ja mitä se mestästäjiltä vaatii. 

Suomen vesilintukantojen tila on huolestuttava. Metsästäjillä vaikutus näihin kantoihin on toivottavasti merkittävä, mutta eri suuntaan kuin intuitiivisesti ajatellaan. Tässä jaksossa käsitellään saaristossa tapahtuvaa luonnonsuojelutyötä ja erityisesti Sotka-hanketta.

Vieraana Riistakeskuksen asiantuntijat Jarkko Nurmi ja Mikko Toivola sekä metsästäjät Timo Salmia ja Marko Liljeström.

Lisätietoa Sotka-hankkeesta https://mmm.fi/sotka

Tämä pohdinta tarkentaa ja laajentaa 25.1. Radio Suomen päivässä kuultua keskustelua susikysymyksen polarisoitumisesta ja siitä mikä johtaa ihmiset jopa salaliittoteorioiden pariin.

Jaksossa mainittu väitöskirjan tiivistelmä löytyy täältä.
https://docs.google.com/presentation/d/13PRFEppLvdmrVUHsgBDez6oEZEv6gM8H_ctnSw3Mvfg/edit#slide=id.p

Tällä hetkellä itse radiohaastattelua ei vielä ole saatavilla, mutta toivottavasti sekin korjautuu kohta. 

Miltä susitilanne koirankasvattajan näkökulmasta näyttää ja tuntuu? Epätodennäköisessä hengessä, tämä keskustelu oli rakentava ja ratkaisukeskeinen.

Kuva: Isster17, CC BY-SA 4.0 , via Wikimedia Commons

Ippi Arjanne lähti mukaan kokeilemaan jousiammuntaa maastoradalla. Keskustelimme hänen tekemästään metsästysjutusta ja sen aiheuttamista reaktioista. Ja siitä mitä Ippi nyt metsästyksestä kokemuksen laajennuttua ajattelee.

Helsingin sanomien entinen toimittaja ja teknologiayhtiö Reaktorin viestintäasiantuntija Verna Vuoripuro kertoo miten media toimii, onko se metsästysvastainen ja miten metsästäjä voi vaikuttaa mediaan positiivisesti.

Nykyisen metsästystavan ytimessä on ihmisen ja koiran saumaton yhteistyö. Netissä lentelee susikonfliktiin liittyen varsin villejäkin väitteitä siitä minkälainen metsästäjän ja koiran suhde on. Tässä jaksossa oiotaan muutama siihen liittyvä väärinkäsitys ja käydään läpi myös Suomalaisen koiranjalostuksen filosofiaa. 

Naisten määrä metsästys- ja ampumayhteisössä ovat nousussa. Perinteisesti miesvaltaisissa yhteisössä suhtautuminen tulijoihin on positiivisista, koska ampuminen ei katso sukupuolta. Silti edelleen naiset kohtaavat käyttäytymistä, joka porautuu ihon alle ja saattaa jopa traumatisoida. Tässä podcastjaksossa puhutaan asioista, joista on ollut tapana vaieta. 

Aseisiin ja ampumiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja vääriä tietoja. Niiden oikaiseminen on kaikkien aseharrastajien etu.  Tässä jaksossa Jenny Koskimäki kertoo sovelletun reserviläisammunnan syvimmästä olemuksesta ja siitä minkälainen arvo naisilla ammuntaharrastukselle on. Jennyn löytää instagramista tunnuksella @jenkarolina (https://www.instagram.com/jenkarolina/) 

Eero oli mukana metsällä kameran kanssa. Keskustelimme siitä mitä hän kameran kautta näki ja mitä siitä ajatteli. Oivalsimme, että metsästyksestä pitää nähdä kokonaisuus sitä ymmärtääkseen. Eerolla on mahdollisuus näyttää se laajalle yleisölle nauhoittamansa videoiden  avulla.

Kun Eero kuuli isänsä muistotilaisuudessa isän ystävien tarinat hirvimetsältä, hän halusi päästä näkemään millaisessa maailmassa isä eli. Hän osallistui kanssani hirvijahtiin ja löysi sieltä metsästyksen syvimmän olemuksen. Tästä keskustelusta ei selvitty ilman kyyneleitä.

Pitkä tauko on ohi ja jaksoja on valmiina iso nippu. Kokeilen julkaista niitä nyt uudella tavalla. Voit tukea työtäni ja saada kaikki jaksot kerralla kuultavaksi ostamalla ne osoitteesta https://metsastakirja.fi/podcast

Minua on metsästäjäuran alusta asti kiinnostanut metsästysvastaisuus ilmiönä. Kuinka paljon sitä on, missä sitä esiintyy ja mistä se mahdollisesti johtuu. Puran tässä jaksossa ajatuksiani näihin liittyen perustuen kaikkeen siihen, mitä olen kirjan kirjoittamisen ja podcastin tekemisen aikana oppinut. 

Vaimoni ojensi eräänä iltana minulle Saaran kirjan Sivuhenkilö. Kirjassa on lyhyt kuvaus metsästyksestä kaupunkilaisnaisen näkökulmasta. Kuvauksen fantasianomaisuus ja pisteliäisyys kiinnitti huomioni ja ärsytti aluksi voimakkaasti. Pelkästään omien tulkintojen tekemisen sijasta kutsuin Saaran keskustelemaan metsästyksestä.

Tuplajakson ensimmäinen osa. Jakson tarkoituksena on esitellä näennäisesti hyvin eri laidalla yhteiskuntaa olevat kaksi hahmoa, joiden molempien näkökulmissa on paljon kuulemisen arvoista. Ensimmäisessä jaksossa haastateltavana Fasaanijahteihin perustuvan riistatalouden harjoittaja ja kartanon isäntä - Heikki Sauvala. Fasaanijahteja on helppo pitää eliitin huvitteluna. Kuinka moni näin ajatteleva on koskaan ottanut selvää, mistä fasaanijahdeissa on kysymys, miksi niitä järjestetään ja miten jahteja järjestävä maatalousyrittäjä aiheesta ajattelee. Ei riittävän moni. Mielipiteet on helpompi muodostaa ottamatta selvää mistä asioissa todella on kysymys. 

Heikin tarinaa esitellään myös Metsästä-kirjassa.

Odotellessa kaurispukkijahtiin pääsyä, Rymättylä Deer campin osallistujat päättivät laittaa nauhurin pyörimään ja alkaa keskustella jousimetsästyksen syvimmästä olemuksesta, jousiammunnan harjoittelusta ja vaikeiden taitojen oppimistavoista. Mukana keskustelua jousimetsästyksen oppimisesta, simulaattoriharjoittelusta, väkivallasta ja lapsista. Jaksossa mainittu jousimetsästyssimulaattori on kokeiltavissa osoitteessa metsastajousella.fi

Jousimetsästysaktiivi Timo Pirppu kertoo jousimetsästyksen eduvalvonnasta, jousimetsästyksen aloittamisesta, jousiammunnassa kilpailemisesta ja metsästyksen ja perhe-elämän yhdistämisestä. 

Jousimetsästys tuntuu vetävän puoleensa uusia metsästäjiä. Laji on haastava, eikä sitä todellakaan tehdä saaliinhimon ajamana. Otto Turunen ja Jukka Lehtola kertovat Oton tarinan kautta, miten reitti kohti jousimetsästystä voi alkaa. 

Kertaamme metsästäjän ja luonnonsuojelijan, Ari Lehtimäen kanssa minkälainen koirien irtipitoon liittyvä lainsäädäntö on, minkälainen vaikutus lemmikeillä on luontoon ja miksi näiden pitäisi olla yleistietoa jokaiselle koiranomistajalle. 

Ari Lehtimäki on yksi niistä suomalaisista, jotka laittavat luonnonsuojelutyöhön huomattavia ajallisia ja rahallisia panoksia. Keskustelimme Arin kanssa siitä millainen vaikutus lemmikeillä on luontoon, mitä jokaisen koiranomistajan pitäisi tietää koiran vapaana pidosta ja hankinnasta sekä pienpetopoiston tekemisestä kaupunkialueilla. 

Eläimistä ihmiseen siirtyvät taudit ovat jossain määrin ajankohtainen aihe. Aiheessa on monta kulmaa, jonka tunteminen on metsästäjälle hyödyllistä. Professori Heikki Henttonen istahti kanssani keskustelemaan suomalaisista eläintaudeista ja niiden kantajista. Heikin kirja Tauteja Luonnosta on suositeltavaa luettavaa kaikille luontoihmisille

Mikko Peltola tunnetaan erityisesti luontoteemaisista televisio-ohjelmistaan. Innokkaalla kalamiehellä on myös metsästyslupa. Kävimme läpi muun muassa minkälainen rooli metsästyksellä tässä työssä ja Peltsin elämässä on? Sekä siitä kuinka luonnon tilan näkyväksi tekeminen ilman syyllistämistä on paras tie eteenpäin. 

Sakari Vaelma edustaa voimakkaasti kasvavaa kaupunkilaismetsästäjien joukkoa. Tässä podcastissa Sakke kertoo aloittamisensa motivaatiosta, kohtaamistaan haasteista, asevalinnoista ja metsästyskokemuksistaan. Tärkeitä vinkkejä kaikille metsästyksen aloittamisesta haaveileville ja myös meille metsästäjille. Meidän toimintamme vaikuttaa elämäntavan julkisuuskuvaan mm. sitä kautta, minkälaisen kokemuksen aloittavat metsästäjät elämäntavasta saavat. 

Mielenterveyden ammattilainen Simo Levanto istui kertomaan minkälaisia mielenterveysvaikutuksia metsästyksellä on, miten pitää huolta omasta olosta vaikeina aikoina ja miten puhua metsästyksestä lapsille. 

Onko pienpetopyynti huvittelua? Mikä metsästäjän siihen motivoi? Miksi metsähallitus on rekrytoinut metsästäjiä poistamaan pienpetoja suojelualueilta? Miltä Häijään herättämä keskustelu tapahtumaan osallistujasta mestästäjästä tuntui?

Ajatuksenlukuharha on ihmismielen vinouma, jossa näihin kysymyksiin vastatessa ei haluta selvittää todellisuutta metsästäjiltä itseltään, vaan vastaukset niihin päätellään. Itse. Harhalta voi suojautua esimerkiksi kuuntelemalla tämän podcastin.  

Tämä podcast jatkaa tämän viikon rajoja rikkovan yhteisymmärryksen etsimisen teemaa.

Kun Kimmo Ohtonen ilmoitti Apu-lehdessä hankkivansa metsästysluvan, suomalaiset metsästäjät kohahtivat. Kohinan syy oli Kimmon vuonna 2016 julkaisema Katoava pohjola -dokumenttisarjan kolmas jakso Salametsästäjien reviiri, joka oli aiheuttanut metsästäjien keskuudessa, sanotaanko vaikka närkästystä. Ongelmaksi ei koettu niinkään sitä, että dokumentti käsitteli salametsästystä, kyse oli siitä, miten metsästystä ja salametsästystä dokumentissa käsiteltiin.

Nyt, neljä vuotta myöhemmin metsästäjät yllättyivät Kimmon metsästysmyönteisistä kommenteista. Minä kiinnostuin niistä ja halusin kuulla mieheltä itseltään mitä hän metsästyksestä ajattelee, kuinka paljon hän siitä tietää ja miten hän aikoo harrastuksen kanssa edetä. Pääsimme keskustelemaan myös salametsästysdokumentista, sen aiheuttamasta reaktiosta, siitä miksi se on mielestäni perusteltu ja myös siitä miltä osin metsästäjien viha perustui virheellisiin olettamuksiin. 

Kerroin ystävälleni Pipsa Haavistolle Häijäässä järjestetystä pienpetokilpailusta koska halusin ymmärtää paremmin mistä Häijääseen liittyvä kohu syntyi. Keskustelu vahvisti kahta oletustani. Suurella yleisöllä ei ole kovin selvää käsitystä suomen luonnon tilasta ja pienpetojen vaikutuksesta siihen. Siksi kilpailumuotoinen pienpetopyynti saa varsin negatiivisia kaikuja. 

Kirjan luku Hyväksyn kunhan se ei ole huvittelua antaa viitteitä siitä miksi hyvät ihmiset ovat toistensa kurkussa moraaliin liittyvissä kysymyksissä kuten uskonnossa, politiikassa tai metsästyksessä. 

Joskus on käynyt niinkin, että olen metsästäjien kesken jutellessa kuullut ajatuksen siitä, että kaupunkilaisnuoret ne ei ymmärrä metsästyksen päälle, tai jopa ovat sitä vastaan. Olen pitänyt aiheesta muutamia vierailuluentoja juuri kaupunkilaisnuorille ja tämä stereotypia ei näytä pitävän paikkaansa. Lauttasaaren yhteiskoulun lukiolainen Kuutti Huhtala kertoo miltä metsästys hänen näkökulmastaan näyttää ja mitä esteitä metsästyksen aloittamiselle kaupunkinäkökulmasta on. 

Minkälainen keskustelu on odotettavissa, kun vihreä feministi, humanisti ja kasvissyöjä istuu vaihtamaan ajatuksia metsästäjän kanssa? Kuten totuttua, aivan loistava keskustelu. Reima Välimäki on kaikkien näiden määritteiden lisäksi myös henkilö, jonka mielipiteellä on ainakin paikallisille metsästäjille selvä merkitys. Reima edustaa juuri sitä kansanosaa, jonka omistukseen maaseutujen metsät tällä hetkellä usein siirtyvät ja niin on tapahtumassa myös Reiman kohdalla.

Keskustelu sukelsi näiden näennäistä vastakkainasettelua aiheuttavien teemojen kautta kaikkeen siihen minkä voisi kuvitella kaupunkilaisia ja maalaisia erottavan toisistaan. Ruoantuotanto, metsästyksen etiikka, petopolitiikka, lihansyönti ja sosiaalinen media saivat kaikki osansa tässä keskustelussa, joka oli jälleen kerran epätodennäköinen, mutta loistava. 

Sanna on aktiivisesti metsästävä nainen, joka on metsästyshaasteen lisäksi ottanut haasteeksi kuvata metsästyskokemuksia ja tunnelmia Apajilla mediaporukan osana.

Keskustelimme siitä, minkälaisia kokemuksia Sannalla on naisena miesvaltaisesta elämäntavasta, miesten ja naisten tunteista, asevalinnoista, suomalaisesta maatalouselinkeinosta ja metsästyksen aloittamisesta.

Marko Suomi on yhteisömanageri, jonka tavoitteena on poistaa esteitä yhteisöllisyyden syntymisen edestä. Marko on myös mestaruustason kahvakuulaurheilija ja lukemisen puolestapuhuja. Marko päätyi vieraslistalleni siksi, että olen metsästysaiheen suhteen erittäin kiinnostunut sosiaalisen median todellisuudesta ja siitä, miten siinä ympäristössä olisi mahdollista luoda positiivista yhteisöllisyyttä. Keskustelu kulki yhteisöiden kautta luontosuhteeseen, kaupunkilaisuuteen, hyvän ja pahan taisteluun, populismiin, sensuuriin ja lihansyönnin todellisuuden eli koko lailla kaikki yhteiskunnan ja elämän kannalta tärkeät aiheet tulivat käsitellyksi.

Onko olemassa Rakentavaa susikeskustelua? Minkälainen kerroin keskusteluun tulee aikaisemmista kokemuksista? Mitä eroa on metsästäjän käytännön luontotietämyksellä ja biologin näkökulmalla? 

Tämän jakson vieras Jouni Tikkanen on biologi ja toimittaja, jolla on kokemusta niin luonnonsuojelupiireistä kuin metsästyksestäkin. 

Tikkasen kirja Lauma - 1880-luvun lapsensurmat ja susiviha Suomessa on vaikuttava tietokirja. Kirjassa käydään läpi yksityiskohtaisesti minkälaisissa olosuhteissa viime vuosisadan lapsensurmat tapahtuivat, miten ihmiset niihin reagoivat ja kuinka pitkiä kaikuja näillä tapahtumilla suomalaiseen kulttuuriin oli. Heti kun luin Hesarin artikkelin kirjasta, olin varma että tämän kaverin kanssa aiheeseen kuuluu sukeltaa syvälle ja oikeassa olin. 

Lauma-kirja on jokaiselle petokeskustelusta kiinnostuneelle must read ja näin ollen Metsästä podcastin uusin jakso must listen

Tämä on yhden luvun mittainen näyte Metsästä-kirjan sisällöstä. Luvussa käsitellään eläimen hengen ottamisen tunnekokemusta. 

Toistaiseksi kaikkein epätodennäköisimmässä metsästyskeskustelussa selvitetään voivatko Vihreä kansanedustaja ja metsästäjä löytää yhteisen sävelen. Atte Harjanne on ensimmäisen kauden kansanedustaja, jonka kanssa kävin hyvän keskustelun jossa etsittiin syitä sille miksi vihreät vaikuttavat hyökkäävät metsästäjien elämäntapaa vastaan, käsiteltiin kommunikaation vaikeuksia, Vihreiden eläinpoliittisia linjauksia ja sivusimme myös lyhyesti suurpetopolitiikkaa.

Tällä kertaa vieraana epätodennäköisessä metsästyskeskustelussa on seksuaali- ja parisuhdeterapeutti sekä eroasiantuntija Marika Rosenborg. Jokaista parisuhteessa elävää metsästäjää luulisi kiinnostavan miten asiat kannattaa järjestää, jotta elämään mahtuu metsästämisen lisäksi myös parisuhde. Harrastaminen helpottuu huomattavasti, kun kotiasiat ovat kunnossa ja Marika antaa jaksossa arvokkaita vinkkejä ja pohdintaa siitä, miten tämä onnistuu. Keskustelussa sivutaan myös miesten ja naisten roolijakoa ja vastataan kysymykseen, mikä on rakkauden rankinglista. 

Kuva: Samuel Glassar

Ihminen on nuori eläin, jossa on useita elementtejä, jotka ovat luonnollisia, mutta eivät enää nyky-yhteiskunnassa hyväksyttäviä. Miksi niitä kutsutaan pimeiksi puoliksi? Mitä yhteistä on ihmisen väkivaltaisuudessa ja seksuaalisuudessa?

Podcastissa vieraana on Aivotutkija Katri Saarikivi. Katrin ja Minna Huotilaisen kirja Aivot työssä oli Metsästä-kirjaa kirjoittaessani arvokas lähde. Katri tunnetaan erityisesti empatiatutkimuksestaan ja tieteen kansantajuistamiseen tähtäävästä työstään. Tässä podcastissa päästiinkin kaivelemaan syvimpiä mahdollisia teemoja. 

Ensimmäisessä epätodennäköisessä metsästyskeskustelussa käydään läpi Katja Toropaisen kanssa inklusiivisuuden ja diversiteetin hyötyjä ja etsitään yhteisiä tekijöitä metsästystä tuntemattoman yliopisto-opiskelijanaisen ja metsästäjämiehen väliltä.