Murremyytin murtajat

Miten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita?  Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuin kielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä?

Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä myyttejä valottaa suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta.

Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan.

Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä,  Johannan hankkeessa suomea ensimmäisenä tai myöhemmin opittuna kielenä käyttävien lähestymistapoja kielelliseen arkeensa. Jaksossa palataan myös pian 2 vuotta täyttävän podcastin syntyhistoriaan. Vierailevana haastattelijana tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

Oulu on Pohjois-Suomen vetovoimainen maakuntakeskus, jonne muuttaa paljon nuoria sen ympäristöstä. Miten tämä vaikuttaa Oulun murteeseen? Millä vanhoilla piirteillä on elinvoimaa ja mikä muuttuu? Entä vaikuttaako Oulun puhekieli lähialueiden puhekieleen? Dosentti Niina Kunnas Oulun yliopistosta kertoo haastattelussa mm. Oulun murteen itäistymisestä tuoreen tutkimustiedon valossa.

Vaikka englanti jyrää sosiaalisessa mediassa ja muuallakin verkossa, nämä foorumit ovat avoimia myös muille kielille. Vähemmistökielten ylläpitämiselle ja kehittämiselle some ja omankieliset verkkosivustot ovat elintärkeitä. Miten ja miksi? Entä millaisia haasteita vähemmistökielen puhuja verkossa toimiessaan kohtaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkijatohtori Ilia Moshnikov, joka on viime aikoina tutkinut karjalan kielen näkyvyyttä ja käyttöä verkossa.

Murteet  ovat elävässä käytössä myös sosiaalisessa mediassa. Miten nuoret sisällöntuottajat käyttävät murteita omilla Youtube-kanavillaan? Mikä rooli murteilla on kaupallistamisessa? Entä miten tubettajien puhetapa vaihtelee eri videoilla? Mm. näistä teemoista on kertomassa tuore suomen kielen maisteri Anna Sundqvist Helsingin yliopistosta.

Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkäreiden pätevyys ja suomen kielen taito on testattu monella tapaa, ennen kuin he saavat oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Millaista kielitaitoa lääkäriltä käytännössä vaaditaan, jotta he ymmärtäisivät potilaiden varioivia puhetapoja? Millaisia väärinymmärryksiä lääkäreiden laillistamisprosessiin sisältyvistä potilasvastaanottojen tallenteista on ilmennyt? 

Vieraina maahanmuuttajalääkärien kielitaidon kysymyksiin perehtyneet tutkijat Maija Tervola ja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta.

Miten tutkia kielimuotoa, jonka puhujat ovat muuttaneet vuosikymmeniä aiemmin omalta kotiseudultaan? Mikä selittää sitä, että osa rajakarjalaisista puhuu suomalaisemmin kuin toiset? Millaisia yllätyksiä voi tulla vastaan aineiston keruumatkoilla vieraassa kulttuurissa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa tuore tohtori Henna Massinen Itä-Suomen yliopistosta.

Kirjailija Kalle Päätalo tunnetaan tiiliskiviromaaneistaan ja niiden pikkutarkoista kuvauksista. Mikä Päätalon kirjoissa ja kielessä kiehtoo? Mitä niistä saa irti kielentutkimuksen menetelmin? Esittelyssä on tuore kokoomateos ja erityisesti sen kolme tapaustutkimusta, jotka käsittelevät hämäläismurteisen romaanihenkilön murretta, murteen kommentointia eri elämänvaiheissa sekä voimasanojen käyttöä. Haastateltavina ovat Päätalon kieltä tutkineet Sari Keskimaa, Harri Mantila ja Maija Saviniemi.

Sihahtava etinen s ja loppukiekaisu mielletään usein nuorten pääkaupunkiseudun naisten puhekielen ominaisuuksiksi, mutta ne ovat myös keskeinen osa homomiehen stereotyyppiä. Millaisten mekanismien kautta?  Tästä kertoo Helsingin yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä Sanni Surkka, joka on tutkinut homomiehen stereotyyppiä sketsiviihteen, verkkokeskusteluiden ja homomiehiksi identifioituvien haastattelujen avulla.

Millaisia savolaispiirteitä lapinlahtelaiset ja tuusniemeläiset tuottavat, kun tehtävänä on kääntää yleiskielisiä lauseita murteelle? Entä millä tavalla eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat omaa puhetapaansa eri elämänvaiheissa? Millaisia haasteita tutkimuksen tekemiseen liittyy, ja mikä siinä on parasta? Tuoreet maisterit Katariina Hiltunen ja Jenni Nivalainen Itä-Suomen yliopistosta kertovat pro gradu -tutkielmiensa tuloksista ja siitä, mitä he ovat tutkimusprosessin aikana oppineet.

Laiskaa ja epämääräistä - tämä voi olla mielikuva digitaalisesta pikaviestinnästä, mutta pitääkö tämä tarkemmin katsoen paikkansa?  Miten alueellinen tausta näkyy eteläpohjalaisista nuorista aikuisista koostuvan verkoston WhatsApp-keskusteluissa? Entä millaisia säännönmukaisuuksia ilmenee tämän 9-henkisen ryhmän keskusteluissa, joita on kerätty viiden vuoden ajalta? Ja miksi "kyyti" on päätynyt tämän jakson otsikkoon? Johannan vieraana aineiston kerännyt ja sitä tutkinut tuore maisteri Mikaela Pihlajamäki Tampereen yliopistosta.

Miten nykytutkija kerää murreaineistoa? Ketkä ovat hyviä tutkittavia? Kuinka aineistonkeruuseen valmistaudutaan? Mm. tällaisia kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston kenttätyökurssilla ja Savitaipaleelle suuntautuneella kenttäretkellä. Hanna Lappalaisen haastateltavana ovat kurssille osallistuneet opiskelijat eri yliopistoista. Ääneen pääsevät myös eri-ikäiset tutkimuksen osallistujat Savitaipaleelta.

Asiakaspalvelussa neuvojen, ohjeiden ja pyyntöjen esittäminen on aivan ydintoimintaa. Miten näiden muodot vaihtelevat Kelan tiskin äärellä? Mitä eri muotoilutavoista pitäisi ajatella kohteliaisuuden näkökulmasta? Missä määrin asiakaspalvelijat muokkaavat puhettaan kunkin asiakkaan mukaan? Asiakaspalvelun ohjeista, pyynnöistä ja neuvoista on kertomassa tutkija Anu Rouhikoski, joka on tutkinut Kelan toimistoista tallennettuja vuorovaikutustilanteita.

Suomalainen puhuttelukulttuuri tunnetaan sinuttelusta, mutta ulottuuko se pääministeriin asti, kun ollaan sosiaalisessa mediassa? Entä miten puhuttelijan suhde pääministeriin ilmenee puhuttelutavoissa? Suomalaisia pidetään usein jäykkinä ja vähäeleisenä. Millaiseen valoon tämä tieto asettuu, kun tarkastellaan tubettajien elehtimistä tervehdysten ja puhuttelujen yhteydessä? Suomen käytännöt saavat uutta valoa, kun niitä verrataan ranskaan ja unkariin. Asiantuntijavieraina ovat tutkijat Johanna Isosävi ja Ildikó Vecsernyes Helsingin yliopistosta.

Rosa Liksom ja Katja Kettu hyödyntävät teoksissaan peräpohjalaista murretta, mutta eri tavoin. Millaista autenttisuutta kaunokirjallisuuden lukijat murteelta odottavat? Entä millaisia vapauksia kirjailijalle sallitaan?  Miten lukijoiden tausta ja kokemukset teoksista kytkeytyvät näkemyksiin teosten kielestä? Aiheen äärellä pro gradu -tutkielman aiheesta laatinut tuore väitöskirjatutkija Laura Tammilehto Tampereen yliopistosta.

Mikä on Raja-Karjala ja keitä rajakarjalaiset? Mikä rooli eri kielillä on ollut tällä vähälle huomiolle jääneellä rajaseudulla? Entä mitä tiedetään Raja-Karjalan kouluoloista? Tutkijatohtori Milla Uusitupa kertoo myös siitä, millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet Raja-Karjalan kielitilannetta selvittäessään ja miksi pienen kielivähemmistön tutkiminen on tärkeää.

Monikielisyys ei ole vain suurten eteläsuomalaisten kaupunkien ilmiö, vaan se on arkea myös Itä-Suomessa. Eikä monikielisyys ole sielläkään mikään uusi ilmiö. Mitä kieliä ja kielenkäytön ilmiöitä kuoriutuu esiin, kun Itä-Suomen monikielisyyttä tarkastellaan erilaisista aineistoista ja monia menetelmiä käyttäen? Tästä on kertomassa professori Leena Kolehmainen, joka itse on tutkinut hautausmaiden kielimaisemaa.

Itä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat kertovat tutkimustuloksistaan: Millaiset murrepiirteet ja -sanat ovat tuttuja nykynuorille? Mitä murteellisuuksia he arvelevat käyttävänsä omassa puheessaan? Voiko tällä perusteella ennustaa murteen muuttumista? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa Jutta Ekman, Henna Hara ja Ninni Salonen, jotka keräsivät aineistoa Inkeroisista, Nurmeksesta ja Toholammilta, sekä Tessa Honkanen ja Essi Kyllönen, joiden tutkimuskohteena oli Kotkan puhekieli.

Helsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja tutkimustuloksista, jotka yllättivät tutkijansa ja koukuttivat ilmiön tutkimisen äärelle vuosikausiksi.

Kuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat monikieliset yksilöt, joiden kielielämäkerrat ovat tarkastelun kohteena.

Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyttemmin uusin tavoin?  Tutkimus kumoaa myyttiä murteiden näivettymisestä ja raaputtaa samalla esiin kysymystä siitä, millainen rooli  Porin murteella on perisuomalaisen, "epäsosiaalisen" ja "viinaanmenevän" mieskuvan stereotyyppisessä tuottamisessa.

Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei?

Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin?

Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.

Yksilön kieli muuttuu, mutta milloin ja miten? Miten muutosta voi tutkia? Kielentutkijat Hanna Lappalainen ja Liisa Mustanoja kertovat, miten samoja helsinkiläis- ja tamperelaispuhujia on päästy tutkimaan peräti kolmesti ja mitä tässä salapoliisityössä on selvinnyt. Jaksossa kuullaan myös ääninäytteitä kolmelta eri vuosikymmeneltä. Haastattelijana toimii Johanna Vaattovaara.

Onko  Helsingin puhekieli murretta? Jyrääkö se muut suomen muodot, ja mihin  suuntaan se on muuttumassa? Entä miten sitä voi tutkia? Mm. näitä kysymyksiä pohditaan Olli Kuparisen kanssa,  jonka tutkimus sai lähtölaukauksen Robinin hittibiisistä.

Onko sinulle selvää, mitä meänkieli on? Mitä meänkieli merkitsee tornionlaaksolaisille Ruotsissa, ja kuinka eri tavalla se hahmotetaankaan Suomessa? Ja mistä syystä?

Tässä jaksossa Johanna Vaattovaara ja Elina Kangas vastaavat näihin kysymyksiin. Jaksossa tehdään selkoa siitä, miten muuten niin mutkaton Tornionlaakson raja on kuin paksu muuri kielellisten samaistumisten, asenteiden ja meänkielen käsitteistämiseen liittyvien erojen kannalta. Mitä sellaista tapahtui vuonna 1809, joka tuntuu Ruotsin tornionlaaksolaisten elämässä yhä tänäkin päivänä, ja miksi rajan takana Suomessa asiat ovat aina olleet paljon paremmin?

Miksi peräpohjalaisissa murteissa lähethään sauhnaan ja menhään methään vaikka muualla ei? 

Miksi murretta tuntemattoman on mahdotonta matkia hoota oikeisiin paikkoihin? Entä mitä ne hoon paikat oikein ovat?

Tässä jaksossa tehdään selkoa hoon paikkojen salatusta elämästä ja annetaan vinkit hoon päältä puhumisen matkimiseen.

Aiheesta Johannan kanssa keskustelemassa tornionlaaksolainen Elina Kangas Ruotsin Kielineuvostosta.