Sivistyksen Supervoimia

Lasten ja nuorten psyykkisen tuen tarve on lisääntynyt, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen merkitys on noussut keskiöön useissa julkisissa keskusteluissa. Kouluissa tapahtuva mielenterveyden edistäminen on monisäikeinen ilmiö, joka toteutuu usealla tasolla koulun arjessa. Anna Onnela (FT) tarkasteli väitöstutkimuksessaan mielenterveyden edistämistä peruskouluissa. Tulosten mukaan koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulujen perustehtävää, mutta tarvitsevat siihen tietoa, tukea ja resursseja.

Oppilaiden mielestä mielenterveydestä puhuminen on tärkeää. Kuinka koulu voi edistää oppilaiden mielenterveyttä ja mitkä asiat tukevat tai estävät sen toteuttamista?

Tässä podcast-jaksossa Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa keskustelevat filosofian tohtori Anna Onnela Oulun Yliopistosta ja erityisopettaja Matias Huikari Laanilan koulusta.

Kemia ja biologia mielletään usein toisilleen vieraiksi aloiksi. Kuitenkin biologian keskeisillä ilmiöillä on vahva kemiallinen ulottuvuus ja monet kemian hienoimmat ilmiöt liittyvät biologiaan. On vaikea edes kuvitella kestävää kehitystä ilman kemiaa ja biologiaa. Tässä podcast-jaksossa kemian ja biologian rajamailla keskustelevat kemian professori Jouni Pursiainen ja eläinfysiologian emeritusprofessori Esa Hohtola Oulun yliopistosta.

Kouluarjen erilaiset tilanteet herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita, minkä vuoksi tunteiden säätely ja sen tukeminen puhuttavat paljon opettajia. Tiina Törmänen (KT, tutkijatohtori) tarkasteli väitöstutkimuksessaan 6. ja 7. luokan oppilaiden tunteita ja tunteiden säätelyä yhteisöllisen oppimisen tilanteissa. Tulokset osoittivat, että yhteisöllinen oppiminen herättää oppilaissa paljon erilaisia tunteita, mutta ajoittain niiden hallinnassa tarvittaisiin harjoitusta. Kuinka opettaja voisi sitten auttaa oppilaita tunteiden säätelytaitojen kehittymisessä ja tarjota tukea kouluarjen haastavissa tilanteissa?

Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen kehittäjäopettaja Satu-Maaria Toppiselle (KM, erityisopettaja ja seksuaalineuvoja) tunteiden säätelytaitojen tukeminen on opettajan arjessa tuttua. Tässä podcast-jaksossa Tiina ja Satu-Maaria keskustelevat oppilaiden tunteista ja tunteiden säätelystä tutkitun tiedon, käytännön esimerkkien sekä Oulun kaupungin tunne- ja turvataitokasvatuksen mallin pohjalta.

Lentomatkailu paha, kansainvälisyys hyvä?  Mietimme liikkuvuutta ja matkustamista kestävyyden näkökulmasta. Miten nämä teemat liittyvät koulujen kansainvälisyyteen? Tarvitaanko muutosjoustavuutta? Tule kuulolle. Kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettajan Jussi Tombergin kanssa aiheesta keskustelee matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen Oulun yliopistosta.

Koulukiusaaminen on äärimmäisen vakava, mutta arkipäiväinen ilmiö. Koulukiusaamisen käsitteen voi jakaa kahteen yleiseen kategoriaan: arjen vertaishaasteisiin sekä kouluväkivaltaan. Miten nämä näyttäytyvät koulun arjessa? Entä mikä on toimintaympäristön suhde koulukiusaamiseen?

Kuuntele kasvatustieteen professori ja tutkija Maija Lanaksen sekä opettaja ja Suomen Vanhempainliiton kokemusasiantuntija Sami Rousun keskustelua, jossa he pureutuvat edellä mainittujen kysymysten lisäksi esimerkiksi siihen, miten koulukiusaamiseen tulisi puuttua ja miten opettaja voi kohdata tilateen eri osapuolia. Lisäksi jaksossa käsitellään muun muassa sitä, miten oma koulukiusaamistausta voi vaikuttaa opettajaan hänen uransa aikana.

Kolmiportainen tuki ja siihen liittyvät epäkohdat ovat olleet jo vuosia lehtien otsikoissa, opettajien ja huoltajien huolenaiheena sekä oppilaiden puutteellisen tuen järjestämisen keskiössä. Helena Nykänen on paneutunut tähän aiheeseen sekä tehostetun tuen toteutumiseen omassa väitöskirjassaan (julkaistu vuonna 2021).

Kuuntele tutkija Helenan Nykäsen ja alueellisen tuen palveluvastaavan Ulla Netsäisen ajatuksia tehostetusta ja kolmiportaisesta tuesta sekä siitä, miten tukijärjestelmää ja oikeudenmukaisempaa tuen järjestämistä voitaisiin kehittää.

Suomalaisen peruskoulun nykytila, opettajien työ ja inkluusion toteutuminen pitävät yllä moniäänistä keskustelua yhteiskunnassamme. Marjut Kokko KT, erityispedagogi on tutkinut yhteisopettajuudella saavutettavia hyötyjä perusopetuksessa. Yhteisopettajuus pedagogisena työtapana linkittyy vahvasti inklusiivisiin arvoihin. Sen kautta pyritään edistämään kaikkien oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisopettajuudessa opettajat yhdistävät osaamisensa, mikä lisää opetuksen laatua ja mahdollistaa kollegiaalisen tuen. Hiukkavaaratalon johtaja ja rehtori Anne Moilasen koulussa yhteisopettajuus on päivittäistä arkea. Marjut ja Anne jakavat ajatuksia yhteisopettajuuden mahdollisuuksista ja merkityksestä yhteisöllisen toimintakulttuurin luomisessa.

Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!

Kokevatko koulunkäynninohjaajat olevansa osa työyhteisöä? Entä miten opettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä voitaisiin tukea? Tässä podcast-jaksossa yliopiston lehtori ja tutkija Riikka Sirkko sekä koulunkäynninohjaaja Anu Kujala pureutuvat muun muassa koulunkäynninohjaajien vaihteleviin kokemuksiin yhteenkuuluvuudesta ja niihin vaikuttaviin tekijöihin, sekä erityisesti siihen, millaisia konkreettisia keinoja voidaan käyttää opettajien, koulunkäynninohjaajien sekä koko kouluyhteisön yhteistyön edistämiseksi.

Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!

Suomalaisten lasten päivittäinen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt  viime vuosina. Se herättää huolta kasvattajissa. Sirpa Sneck,  erityisopettaja ja kasvatustieteen tohtori on tutkinut väitöskirjassaan  koulupäivään lisätyn liikunnan vaikutuksia matematiikan oppimiseen.  Suomalaisessa interventiotutkimuksessa lisättiin liikkumista  kolmasluokkalaisten oppitunneille ja tutkittiin intervention vaikutuksia  sekä kerättiin oppilaiden ja opettajien kokemuksia opetusjaksosta.  Paula Puumalainen, luokanopettaja ja tanssikasvattaja haluaa puolestaan  tuoda kehollisuuden ja luovan liikkeen sanomaa koulun arkeen. Sirpa ja  Paula jakavat podcastissa ajatuksiaan liikunnan ja kehollisuuden  merkityksestä lasten oppimiselle ja hyvinvoinnille.

Millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan? Entä miten koulutuksen avulla voidaan vastata näihin vaatimuksiin? Tässä podcast jaksossa Satu Kaleva ja Jari Laru Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta keskustelevat näiden kysymysten lisäksi myös esimerkiksi siitä, miksi koulujen ja yritysten olisi hyvä tehdä yhteistyötä ja miten sukupuoli ja mielikuvat vaikuttavat nuorten uravalintoihin.

Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!

Ilmastoviestintää on kaikki vuorovaikutus ja viestintä, joka tavalla tai toisella liittyy ilmastokysymyksiin. Ilmastoviestinnästä keskustelevat tässä podcast-jaksossa kestävän tulevaisuuden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg ja ilmastonmuutosasiantuntija, tiedeviestijä Mira Hulkkonen. Mitä haasteita viestinnälle ja ilmastonmuutoksen torjunnalle aiheutuu siitä, että ilmastonmuutokseen liittyvä tieto on usein epämukavaa? Entä miten ilmastonmuutoksesta tulisi viestiä lapsille ja nuorille?

Sivistyksen supervoimia -podcastin tavoitteena on kertoa uudesta tutkimustiedosta opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille. Podcastissa keskustellaan ajankohtaisista tutkimustuloksista, joita jokainen ammattilainen voi hyödyntää työssään ja miksei vapaa-ajallaankin!